Herra, me huudamme sinulle surkeutemme syvyydestä.
Niinkuin eläimet, joilla ei ole ravintoa antaa poikasillensa, me
huudamme sinulle, Herra.
Niinkuin lammas, jolta riistetään sen karitsa, me huudamme sinulle,
Herra.
Niinkuin kyyhkynen, johon korppikotka iskee, me huudamme sinulle, Herra.
Niinkuin gaselli tiikerin kynsissä, me huudamme sinulle, Herra.
Niinkuin härkä rasituksesta uupuneena ja tutkaimen verille pistämänä,
me huudamme sinulle, Herra.
Niinkuin haavoitettu lintu koiran takaa-ajamana, me huudamme sinulle,
Herra.
Niinkuin pääsky, joka merten poikki lentäessään väsymyksestä on
pudonnut alas ja rimpuilee aalloilla, me huudamme sinulle, Herra.
Niinkuin polttavassa ja vedettömässä erämaassa eksyneet matkamiehet, me
huudamme sinulle, Herra.
Niinkuin haaksirikkoiset hedelmättömällä rannalla me huudamme sinulle,
Herra.
Niinkuin se, joka yön tullen kohtaa hautausmaan lähellä hirvittävän
aaveen, me huudamme sinulle, Herra.
Niinkuin isä, jolta ryöstetään leipäpala, jota hän toi nälkiintyneille
lapsilleen, me huudamme sinulle, Herra.
Niinkuin vanki, jonka vääryyttä tekevä vallanpitäjä on heittänyt
kosteaan ja pimeään vankikomeroon, me huudamme sinulle, Herra.
Niinkuin herransa ruoskan raatelema orja me huudamme sinulle, Herra.
Niinkuin viaton, jota viedään mestattavaksi, me huudamme sinulle, Herra.
Niinkuin Israelin kansa orjuuden maassa, me huudamme sinulle, Herra.
Niinkuin Jakobin jälkeläiset, joiden esikoiset Egyptin kuningas
hukututti Niilin virtaan, me huudamme sinulle, Herra.
Niinkuin nuo kaksitoista heimoa, joiden töitä sortajat joka päivä
lisäsivät, vähentäen joka päivä jotakin heidän ravinnostaan, me
huudamme sinulle, Herra.
Niinkuin kaikki maan kansakunnat, ennenkuin vapautuksen aamurusko oli
sarastanut, me huudamme sinulle, Herra.
Niinkuin Kristus ristillä, kun hän sanoi: "Isäni, Isäni, miksi olet
minut hyljännyt?" me huudamme sinulle, Herra.
Oi Isä, sinä et ole hyljännyt poikaasi, Kristustasi, kuin näennäisesti
ja hetkisesti; sinä et myöskään ainiaaksi hylkää Kristuksen veljiä.
Hänen jumalallinen verensä, joka on lunastanut heidät tämän maailman
Ruhtinaan orjuudesta, on lunastava heidät myöskin tämän maailman
Ruhtinaan palvelijan orjuudesta. Katso heidän lävistettyjä jalkojaan
ja käsiään, heidän avattua kylkeään, heidän veristen haavain peittämää
päätänsä. Maan alle, jonka olit antanut heille perinnöksi, on heille
kaivettu avara hauta, ja siihen on heidät heitetty sikin sokin, ja
sen kivi on suljettu sinetillä, johon on pilkaksi kaiverrettu sinun
pyhä nimesi. Ja niinpä, Herra, he viruvat siellä; mutta he eivät tule
virumaan siellä iankaikkisesti. Vielä kolme päivää, ja tuo jumalaton
sinetti murretaan, ja kivi murretaan, ja ne, jotka nukkuvat, heräävät,
ja Kristuksen valtakunta, joka on oikeus ja lähimmäisen rakkaus ja
rauha ja ilo Pyhässä Hengessä, on alkava. Niin tapahtukoon!