Nyt ymmärsin täydellisesti, minkätähden tyttö parka oli päättänyt
hypätä sillalta Tonavan virtaan.
Mutta sitä en ymmärtänyt, miten minä voisin häntä siitä estää.
Kärpällä on se luonto, että se ennemmin antaa tappaa itsensä kuin menee
lokaan.
Tämän tytön on myöskin lokaa edessä, lokaa takana. Ainoa pelastuksensa
on Tonavan silta.
Mutta mitä se minuun koskee?
Ovatko valitsijani lähettäneet minut tänne romaania sepittämään?
Ja kunpa sitte tietäisin mitä seuraava luku tätä romaania on sisältävä?
Alku on jo tehty. -- Vararikon tehnyt isä, joka illalla vainoo
tytärtään siitä, minkä vastakohdasta hän kuritti häntä aamulla; joka
aamupäivällä on kavala orjakauppias, iltapäivällä ylpeä ja
kunnianhimoinen. -- Heittiö veli, joka ei tohdi päivällä kulkea ulkona;
-- Nihilisti rakastaja, joka etsii kumppania lemmen julistukseen, johon
eivät omat varat riitä; -- dynamiittitehdas; vielä parlamenttirakennus,
jota aiotaan ilmaan räjähyttää; -- ja tyttö jonka sielulla on kärpän
luonto. Joka pelkää ja vapisee kaikkea, mitä hän näkee, kuulee,
aavistaa. -- Ja vieläpä sattumalta asiaan sekaantunut puolustaja, joka
on elämän pilana pitänyt ja jolle on kotona jo puoliso ja kolme
paitaressua sekä velkojia enemmän kuin yhteen romaaniin tarvitaan.
Mikähän tästä lopuksi tullee?
Mutta olin unohtaa yhden päähenkilön tästä näytelmästä.
Tämä päähenkilö on -- appeni.
Hän on sangen kelpo, järkevä ja rehellinen mies. Ihmissydämessä ei voi
löytyä hyvää avua, jota ei hänellä ole suuremmassa määrässä; maan
päällä ei löydy tiedettä jota hän ei tunne.
Mutta kolmea seikkaa ei hän saa millään keinolla päähänsä; ja kuitenkin
ovat ne yleisesti hyväksyttyjä tosiasioita. Ensimmäinen on: miten
ihminen saattaa enemmän kuluttaa kuin hänellä on tuloja? Toinen: kuinka
mies saattaa puhutella muuta naista kuin sitä, jonka kanssa hän on
vihitty? Kolmas: kuinka voi ihminen puuttua asioihin joita hän ei
ymmärrä?
Näistä _kolmesta syystä_ hän ei voi käsittää, miksi minä olen täällä
Budapestissä maan edusmiehenä?
Kun saavuin kotiin, tuli palvelija eteisessä vastaani sanomalla, että
"kunnianarvoisa herra" on tullut kaupunkiin.
(Kunnianarvoisia herroja ei löydy enää maailmassa muita kuin "apet". Me
"vävyt" olemme jo "armollisia herroja". Mutta hän ei salli muuta
arvonimeä. Hän rypistää nenäänsä siitäkin, että minä annoin kutsua
itseäni armolliseksi herraksi. "Millä oikeudella annat sinä kutsua
itseäsi armolliseksi?" tutki hän. "Olenhan ainakin _kunnon
juutalainen_." -- Tästä sai hän tarpeeksensa eikä enää kysynyt).
Appeni oli siis saapunut, ja ollen säästävä mies ei hän majoittunut
ravintolaan, vaan ajoi asemalta suoraan asuntooni. Hän oli noussut
vuoteeltaan jo aikaisin aamulla ja oli jo juonut kahviakin sekä odotti
nyt minua.
Ollen kohtelias mies ei hän kysynyt, mistä minä tulen näin _varhain?_
jottei minun tarvinnut ruveta selittelemään, että nyt juuri päättyi
keskustelu 5 §:än johdosta. (Jokaisen laki-ehdoituksen 5 §:äähän
vastapuolue tavallisesti aina ahdistaa; se on yleisesti tunnettu asia).
Hän ryhtyi suoraan asiaansa, tai kuten me "_sttus-puhujat_" sanomme:
"_in medias res_".
Hän tuli viemään minua kotiin.
Hän esitti asiansa niin vahvoilla todisteilla, että minä huomasin
nykyisen asemani puollustuksen hyvin vaikeaksi.
"Rakas poikani, velkojat ovat pidättäneet teidän palkkanne jo kaksi
kuukautta; jos tähän tulee vielä lisää kolmas kuukausi, niin Teidän
_täytyy_ valtiopäiväjärjestyksen mukaan ottaa ero luottamustoimestanne.
Mutta jos tätä ennättäen _vapaaehtoisesti_ otatte eron, niin voitte
tuoda esiin perusteellisia syitä. Taloutenne vaatii persoonallista
silmällä pitoa. Olla kahdeksan kuukautta täällä Budapestissä on
maanviljelijälle sama kuin vararikko kotona. _Oculus domini saginat
boves_. Isännän silmä härjän lihottaa. Joka ei ole niin suuri herra,
että jaksaisi pitää tilanhoitajaa, hänen täytyy itse johtaa väkeänsä.
Rouva ei voi sitä tehdä, etenkin kun lasten kasvatus on kokonaan hänen
poloisen huolenansa. Valtiopäivämiehen toimi sopii vain Pestin
sanomalehti-miehille ja asianajajille, jotka täällä ilmankin
laiskottelevat, suurille tilanhaltijoille, joille se on huvitusta,
tuommoisille suurille valtiomiehille, jotka pyytävät päästä
ministeriksi ja valtiosihteeriksi; tai noille epatoille, jotka joka
päivä tupakoivat viidenfloriinin ja viidenkolmatta kreutzerin hinnasta
parlamenttlhuoneen eteiset savua täyteen; mutta ei millään muotoa
Teidän moiselle miehelle. Luulenpa teidän jo saaneen tarpeeksi tuosta
kunniasta. Joka päivä saatte siellä kuulla vastapuolueen haukkuvan
itseänne kalmukiksi, petturiksi, kansan veren imijäksi, olette saanut
nähdä itsestänne jos jonkinlaisia irvikuvia pilalehdissä: apina, koira,
elefantti, kyykäärme, villisika, rosvo, varas, kerjäläinen, härkä,
aasi, hevonen, kameli, giraffi, papukaija, mustalainen, juomari,
pyöveli, lurjus, vanha akka, kolmet kaunottaret; luulen, että olette
tarpeeksi huvitellut itseänne. Eihän se pellolle hyvää tee, jos siihen
kuusi vuotta perätysten kylvetään nisua, kasvaahan se sitte toiset
kuusi vuotta pelkkää rikkaruohoa? Varmaan olette jo kyllästynyt tähän
toimeenne, rakas poikani. Mutta minä en suinkaan vaadi Teitä ottamaan
häpeällistä askelta. Kyllä minä tiedän, mikä on soveliasta: laillisuus.
En vaadi Teitä nyt heti äkkiarvaamatta luopumaan valtiopäivämiehen
toimesta; se ei sovi isänmaalliselle miehelle. Pysykää täällä vielä,
kunnes valtiovarain kulunki-asia on päätetty; vasta kun huomaatte,
ettei teitä enää tarvita luovutte toimestanne. Ilmoittakaa myöskin
aikeenne ajoissa puolueellenne, jotta se voisi hyvissä ajoin ruveta
pitämään huolta jälkeläisenne valitsemisesta. Sillä aikaa koetan minä
saada velkojianne suostumaan ajan pidennykseen, jotta lakkaisivat
pidättämästä palkkaanne, sitte suoritan minä kaikki, jottei tänne jäisi
jälkeenne mitään ikäviä muistoja..."
Catilinalle ei saattanut tuntua olo paremmalta kun Cicero häntä
ahdisti, kuin minun oloni tuntui minusta appeni puhuessa.
Vastaväitteeni olivatkin vain persoonallista laatua. Minun täytyi
hyväksyä hänen ehdotuksensa kokonaisuudessaan. Pitkän keskustelun
päätyttyä täytyi minun luvata, etten kirjoita enää nimeäni vekseliin;
etten pelaa kymmentä kreutzeriä suuremmasta summasta ja vietän kotonani
pääsiäis-loman. Kotona sitte sovitaan lähemmin asioista, piirikunta
lähettää tuomarin apulaisen minun sijaani valtiopäiville, sillä hän on
kovin huolimaton eikä tee mitään; muulla tapaa he eivät saisi hänestä
eroa.
Tämän vakavan keskustelun kestäessä hän ei kertaakan maininnut sen
naisen nimeä, jonka edestä minä varmaan uhraisin henkenikin ja joka
varmaan ei voi aavistaakaan, että hänen miehensä täällä Budapestissä --
sepittää romaania.
Minun täytyi hyväksyä kaikki antaumiseni ehdot. Minä myönnyin kaikkiin
ja vakuutin kunniasanallani pitäväni lupaukseni.
Sitte pyysi hän luetteloa velkojistani ja lupasi heti mennä
asianajajansa luokse järjestämään raha-asiani; nyt saisin mennä
keveillä mielin valtiopäiväistuntoon.
Kellon ensi kerran soidessa tuli mieleeni dynamiittimiehen puhe. Menin
tarkastamaan kysymyksessä ollutta sähkökonetta. Presidentin pöydällä
olevan sähkökoneen luo ei voinut mitenkään päästä. Se vaskilanka, joka
puhuja-pulpetin kulmasta kulkee penkkien alatae menee pikakirjoittajien
huoneesen. Pikakirjurien päämies antaa sillä koneella merkin
kirjureille, joll'eivät pidä vuorostansa vaaria. Mutta tämmöistä ei ole
tapahtunut muuta kuin kerran puolessa vuodessa. Ei niin tulekaan mitään
helvetinkuvaa yleisen äänestyksen tapahtuessa.
Olin utelias tutkimaan ilmareikiä, josko joku toinen hullu olisi jo
tehnyt sen pilan mikä oli uskottu minulle; mutta niissä ei ollut
mitään.
Kun taas tuli tuo tavallinen yleinen äänestys, seurasi semmoinen
miellyttävä epäjärjestys, jolloin jokainen valtiopäivämies jättää
paikkansa, liittyen joukkioihin tarinoimaan, suunnittelemaan
rautateistä, kiusaamaan ministerejä muistutuksillaan. Notarius lukee
tämän yleisen Babelin häiriön kestäessä lavean keskustelun alaisena
olleet pykälät yksitellen seuraavalla tavalla:
"5:s § (kovasti) _kaikissa niissä tapauksissa, joissa_, (sitte hiljaa);
piff paff puff, -- ja niin edespäin. Filosofia, filharmonia,
filantropia, filomela, fylloxera, -- missä ovat nenälasini? --
_vastedes_... telegrafi, typografi, litografi, fotografi, hektografi,
-- kello kuusi illalla kokous! Joka mies! -- _samaten_... alfa, beta,
gamma, delta, ypsilon, omega... (taas kovasti) _määrätään_!"