Kaikkialle.
Suuri mies on kukistuessaankin suuri. Hänen kaatuessaan vavahtavat
valtakunnat. Aleksander Suuren kuoltua oli hänen suunnaton
valtakuntansa, Tonavan ja Niilin suilta hamaan Indus ja
Ganges virtoihin saakka, hukkua verivirtoihin. Kaarlo Suuren
maailmanvaltakunta kukistui pohjiaan myöten, perustajansa lähdettyä. Ja
niin kävi Hannu Hallenkin kaatumisen jälkeen, että Luchsensteinin
valtakunnasta ei enää jäänyt kiveä kiven päälle, sillä suuri sota, jota
Englannin ja Franskan välillä käytiin maalla ja merellä, oli
seurauksena kanslerin palajamisesta isäinsä maahan. Tämä on helposti
todistettavissa sen-aikuisten hovien salaisista historioista ja muista
asiakirjoista, mutta tämän asian täydellinen esittäminen tässä kävisi
liian pitkäksi.
Tuskin oli näet kansleri lähtenyt pääkaupungista, niin jo saapui sinne
franskalainen ylimääräinen kuriiri, joka tiedusteli Hannu Hailea,
jättääkseen hänelle erään paketin. Tämä herätti heti suurta huomiota,
koska Saksan valtakunnan ja Franskan väli siihen aikaan oli
kireimmillään. Ruhtinas Nikodemus sai raportin tuon ylimääräisen
kuriirin tulosta, ja samalla kertoivat karkoitetun Hannu Hallen
vihamiehet, että kansleri on kaiketikin kavaltavassa tarkoituksessa
ollut kirjevaihdossa Franskan hallituksen kanssa. Nikodemus piti tätä
varsin luultavana ja käski vangita ylimääräisen kuriirin. Tämä oli jo
lähtenyt matkoihinsa, mutta saatiin onneksi kiinni ja tuotiin takaisin.
Kuriiri myönsi tuntevansa Hannu Hallen, mutta ilmoitti samassa, ett'ei
paketissa ollut muuta kuin perukki aivan viimeistä kuosia. Kuriiri oli
sen Hannu Hallen pyynnöstä ostanut jostain suuresta pääkaupungista ja
nyt jo lähettänyt sen hänelle.
Tuota ei ottanut kukaan uskoakseen, ja niin lähetettiin Lalenburgin
maistratille kirjoitus, jossa maistrattia pyydetään ottamaan talteen
Hannu Hallen nimelle tullut paketti ja panettamaan kansleri
toistaiseksi lukkojen taakse, koska paketin kautta päästäisiin erään
suuren salaliiton jäljille, joka par'aikaa oli tekeillä pyhää Rooman
valtakuntaa vastaan. Lalenburgin maistratti noudatti tätä määräystä
kaikella innolla, ja paketti otettiin takavarikkoon. Maistratti ei
kumminkaan voinut pidättää uteliaisuuttaan, vaan avasi tuon suuren
rasian, nähdäkseen omin silmin sen hirmuisen salaliiton ainekset ja
juuret, mutta majesteetillinen allongeperukki pani heidät kerrassaan
ymmälle: mitenkä ihmeen tavalla mahtoi tämä pörröinen turvelo uhata
tuhoa ja turmiota pyhälle Rooman valtakunnalle? Ja sitäkös kesti
miettiä!
Kiinniotettu kuriiri piti Luchsensteinissa kauheata melua
vangitsemisensa tähden, mutta siitä ei välitetty: hänen tuli odottaa,
kunnes asiassa oli ihan selville päästy. Häneltä ei löydetty muuta
kuin eräs toinenkin paketti, joka sisälsi komeita sopulin- ja
kärpännahkaisia turkiksia, ynnä kirje hänen majesteettinsa Franskan
kuninkaan vaatevaraston ylimmäiselle hoitajalle. Nämä kalliit nahat oli
kuningas itse tilannut lemmitylleen uudenvuoden lahjaksi, ne kun siihen
aikaan olivat juuri tulleet muotiin Parisissa. Tähän saakka oli
ainoastaan Englannin lähettilään puoliso yksinään saanut koko hovin
nähden keikailla kauniissa kärpännahoissa.
Uusi vuosi tuli, mutta kuriiri jäi tulematta. Turhaan panetti kuningas
vaatevarastonsa ylimmäisen hoitajan Bastille'iin ja koetti lepyttää
lemmittyänsä. Tämä itki harmin ja murheen kyyneleitä, kun ei hän
uudenvuoden päivänä voinut esiintyä yhtä komeasti kuin tuo ylpeä
Britannian tytär, ja oli kauhean vihoissaan kuninkaalle. Epätoivoisena
lupasi kuningas karkoittaa korkean englannittaren pois koko Franskasta.
Neuvoskunta oli muutoinkin jo kauan aikaa ollut kahden vaiheilla,
olisiko, eräitten maan-anastusta koskevain asiain tähden, julistaa sota
vai vieläkö malttaa. Nyt ratkaisi kuningas epäröimiset ja lausui: sota!
Englannin lähettilään täytyi heti kohta lähteä Parisista ja viedä
mukanaan puolisonsa, ja tämän täytyi tietysti viedä mukanansa kalliit
kärpännahat.
Nyt alkoi veri virtana vuotaa. Valtakunta toisensa perästä
takertui sotaan, ja moni kukistui siinä kokonaan, muitten muassa
Luchsensteinkin. Ja siihen oli syynä se, että kun kuriiri vihdoinkin,
vaikka liian myöhään, oli palannut Parisiin ja selittänyt viipymisensä
syyt, oli Franskan kuningas vannonut pyhkäisevänsä pois Luchsensteinin
ruhtinaskunnan nimen koko maan piirin päältä. Ja valansa hän täyttikin.
Kaikkiin noihin kyyneleihin ja sotiin ja verilöylyihin ja valtakuntain
häviöihin ei sittenkään ollut syynä muu kuin suuren Hannu Hallen
kukistuminen. Jos hän olisi pysynyt ruhtinaan suosiossa, olisi hän
hyvin yksinkertaisella tavalla voinut selittää koko perukkijutun, ja
sitten ei olisi ruvettu epäilemään hänen isänmaan rakkauttaan eikä
parjaamaan häntä itseänsä: kaikki olisi kääntynyt parhain päin.
Mutta kaikki nämä surulliset asiat tapahtuivat muutamia aikoja
myöhemmin. Palatkaamme Hannu Halleen.