Hän ei kuitenkaan tahtonut tyhjin käsin palata kotiin. Hän meni
kaupunkiin lankonsa, puukauppiaan luo, ja hänen oli onni tavata hänen
kotona.
Vaikeata Lentsin oli sanoa asiansa, sillä "patruuna" oli taikka oli
olevinaan harmissansa. Hän antoi Lentsille nuhteita sen tähden, ettei
hän appensa keinotteluja pidättänyt, ja ettei hän ollut ottanut koko
komentoa häneltä pois. Lents oli onnettomuuteen syypää. -- Jos tuo
lanko nyt oli harmissaan taikka vaan teeskenteli, se ainakin oli paras
keino avun kieltoon. Lents anoi ojennetuin käsin lankoa auttamaan
häntä, muutoin olisi hän vallan hukassa. Lanko vaan nytkäsi olkapäitään
ja käski Lentsin kääntymään rikkaan setänsä Petrovitschin puoleen.