10 luku.

33. _Laelius_. Kuulkaatte siis, kunnon miehet, mitä minä ja Scipio

juttelimme usein ystävyydestä. Vaikkei hän sanonut todellakaan oleman

mitään vaikeampaa, kuin että ystävyys kestäisi aina viimeiseen

elonpäivään asti; sillä hän arveli sattuvan usein joko, ettei sama ole

hyödyksi molemmille tai, ettei heillä ole sama ajatus valtiosta.

Ihmisten tavatkin sanoi hän usein muuttuvan, toisinaan vastoinkäymisten

tähden, toisinaan ijän käydessä rasittavaksi. Ja niiden asioiden

valaisemiseksi otti hän esimerkin alkavan ikäkauden yhtäläisyydestä,

koska poikien sydämmellisin rakkaus laimentuu usein lapsipuvun

jätettyä.

34. Mutta jos he taas ovat pitkittäneet sitä nuorukais-ikään, niin

sanoi hän sen kuitenkin purkautuvan toisinaan kilvoitellessa joko

naimiskaupan tai jonkun muun edun tähden, jota molemmat eivät voi

samalla saavuttaa. Mutta jos jotkut olisivatkin pitemmälle edistyneet

rakkaudessa, sanoi hän kuitenkin tulevan sen järkytetyksi, jos ovat

joutuneet riitaan kunniaviroista; sillä hänen mielestään ei ollut

mitään suurempaa ruttoa ystävyysliitoille, kuin useimmissa rahanhimo,

jaloimmissa kilvoittelu kunniasta ja maineesta, joista arveli

suurimpien vihamielisyyksien usein saaneen alkunsa parhaiden ystävien

kesken.

35. Suuria hajaannuksia myös ja enimmäkseen oikeutettuja selitti hän

syntyvän, kun ystäviltä vaaditaan jotakin, mikä ei ole oikeata, esim.

että olisivat joko himon palvelijoita tai auttajia vääryyden teossa; ja

niitä, jotka eivät suostu siihen, vaikka tekevätkin sen kunniallisesti,

kuitenkin niiden puolelta, joita eivät ole tahtoneet noudattaa,

syytetään rikkoneen ystävyyden lakia vastaan; niiden taas, jotka

uskaltavat vaatia mitä hyvänsä ystävältänsä, sillä vaatimuksellaan

ilmoittavan aikovansa tehdä kaikkia ystävänsä tähden. Heidän

valituksestansa tavallisesti ei ainoastansa raukeavan vanhojen

tuttavuusliittojen, vaan vieläpä syntyvän ikuisia vihojakin. Nämät niin

useat ikäänkuin sallimukset sanoi hän uhkaavan ystävyyssuhteita, että

niitä kaikkia välttäminen hänestä näytti olevan ei ainoastansa

viisauden, vaan myös onnellisuuden todistuksena.

Laelius eli Ystävyydestä · 第 13 / 32 题