_A. Cutler,_
Ensimäinen luutnantti, H.M.S. Mirandan päällikkö vakinaisen
poissa ollessa."
Tämän paperin antoi hän katteinille.
"Tässä nyt se todiste, minkä tahdoitte", sanoi hän. "Liittolaisemme
ranskalaiset pitävät rannan sulettuna Lovisasta Riigaan asti, mutta
katteini Hall sanoi, että me muutaman päivän kuluttua siirrymme heidän
sijaansa. Ainakaan ei muuta tarvittane kuin näyttää tämä paperi, niin
esteettömästi pääsette maalle."
Katteini uudisti kiitoksensa.
"Teidän hyvyyttänne soisin vieläkin saada vaivata", lausui hän. "Pyydän
näette vielä sitä, että kun tulette Gefleen, antaisitte minulta kirjeen
Elviiran isälle. Siinä annan hänelle tietoja tyttärensä terveyden
tilasta ja siitä erinomaisesta kohteliaisuudesta, jota osotitte
hänelle, kun niin tehokkaasti autoitte hänen matkaansa. Suvaitsetteko
vielä tämän?"
"Oikein mielihyvällä", vastasi luutnantti, tyhjentäen lasinsa pohjaan.
"Siitähän minulle tulee uusi aihe pitkittää tuttavuutta reitaajanne
kanssa. Onko hän todellakin niin rikas kuin hoetaan?"
"Hän on miljoonani omistaja."
"Ja hänellä on ainoastaan kaksi lasta?" "Ei muuta kuin kaksi tytärtä,
jotka kerran tasaavat isänsä perinnön."
Pelkästä hajamielisyydestä täytti luutnantti vieläkin lasinsa. Tämä
päivä oli hänelle ollut oikea onnenpäivä. Sekä isä että tytär jäivät
hänelle suureen kiitollisuuden velkaan. Hän jo tuumaili rupeisiko
asumaan Englannissa vai Ruotsissa. Sillä aikaa kirjoitti katteini.
"Herra tukkukauppias!
Ihan aavistamatta jouduin minä ja Salama suoraan suden suuhun,
se on Miranda-laivan näkyviin, joka oli ankkuroittuna Kultakruunun
aukolla. Minulle lensi onnellinen aatos päähäni, kun muistin, mitä
teidän tyttärenne minulle kertoivat Mirandan ensimäisen luutnantin
ihastuksesta Elviira-neitiin. Yrjö Evert on täällä ollut Elviiran
sijaisena. Hän matkustaa merikylvyille Lovisaan ja herra Cutler
oli niin hyvä ja antoi suosituskirjan, jonka avulla toivon
Salaman helposti pääsevän Lovisaan. Pitää olla rohkea ja nerokas
menestyäksensä tämän tapaisessa toimessa."
Katteini sulki kirjeen ja antoi sen Cutlerille. He joivat vielä
lasillisen ja erosivat, mutta sitä ennen pyysi luutnantti sanomaan
nöyrimmän tervehdyksensä Elviiralle.
Kun englantilaisen vene laski laivan kupeelta, ryntäsi Salaman katteini
komentosillalle.
"Laiva kulkuun, täysi vauhti ja lämmintä pannujen alle", käski hän.
Kymmentä minuutia myöhemmin oli höyrylaiva Vähämaan ja Teron välisessä
salmessa ja Mirandaa ei enään näkynyt.
Yrjö Evert oli taas muuttunut kauniista naisesta nuoreksi merimieheksi.
Katteini tapasi hänet pitämässä peräsintä.
"Sinä teit tehtäväsi vallan hyvästi, Yrjöseni", sanoi hän hänelle.
"Mutta minua hävetti julmasti olla hamepuvussa."
"Et sinä sittekään mikään akka ole, sen olen jo sinusta huomannut, ja
se olkoon lohdutukseksesi, poikaseni."
Yrjö punastui tuntuvasti. Tuo oli ensimäinen katteininsa antama
kiitossana ja sen pani nuorukainen mieleensä.
Mitään esteitä kohtaamatta pääsi Salama Turun saaristosta ja Helsingin
sivutse läpi muistorikkaan Ruotsinsalmen, joka on vähän idenpänä.
Salama kiertää pienen Porvoon kaupungin, jota tulipalo ja viholliset
usein ovat ahdistaneet. Vielä seitsemän penikulman matka, ja
höyrylaivalta näkyy jo Lovisa, joka onkin matkan päämäärä. Syvän
lahdelman pohjukassa sijaitsee tuo kaunis kaupunki kummulla. Vaikka
Salamalla tarkasti pidettiin vaaria, ei oltu sotalaivoja huomattu
ja katteini toivoi jo estymättä pääsevänsä satamaan, kun yht'äkkiä
metsäisen niemen takaa lahdessa tuli näkyviin kanuunoilla varustettu
sotalaiva, jonka mastossa liehui Ranskan lippu. Kova laukaus tervehti
Salamaa, jolta sotalaiva sulki tien, ja veti tarkastuskäskylipun
etumastoonsa. Laiva oli höyryrekatti Isis, katteini Cleret-Longavant.
Toinen laukaus, jonka luoti kävi keski- ja isomaston välitse, sai
Salaman pysähtymään ja laskemaan vesille veneen, jossa katteini
itse lähti vieraalle sotalaivalle selittämään rohkeata satamaan
pyrkimistänsä.