Iisakki Tohelo meni ja osti suuren kirjakaapin vanhojen huonekalujen
kaupasta.
Iisakki Tohelolle on karttunut kaikenlaista kirjallisuutta,
vihkoteoksia ja rosvo romaaneja ja kuvalehden vuosikertoja, mitkä
sisältävät monipuolisen ja arvokkaan tietoaartehiston mutta keräävät
hirmuisesti tomua ja pölyä avonaisissa hyllyissä ja kamarin nurkissa
ja sohvan alla. Tämän johdosta oli rouva Augusta Tohelo antanut eräitä
ultimaatumeja suljettavan ja tiiviin kirjakaapin ostamisesta, ja kun
hän vihdoin ryhtyi lämmittämään kylpyhuoneen kamiinaa Iisakki Tohelon
litteratuurilla, tuli Iisakille kiire hankkimaan sellainen kaappi kuin
sanottu oli.
Oikeastaan ei se ollut mikään kirjakaappi eikä ollut koskaan
kirjakaappi ollutkaan, vaan suuri vanha vaatekaappi, mutta kun Iisakki
Tohelo sai sen huokealla, niin ajatteli hän, että kaappi kuin kaappi.
Saahan siitä kiskoa naulakot irti ja laittaa hyllyt kirjoja varten
sinne sisälle. Eikä se kai ollutkaan niin tyhmästi ajateltu.
Myymälästä lupasivat lähettää sen kotiin samaan maksuun, ja
kello puoli kuuden ajoissa iltapäivällä, kun portaissa jo oli
puolipimeätä, kuulivat Tohelot rappukäytävästä melua, joka
muistutti kieltensekoituksen aiheuttamaa rähäkkää Baabelin tornin
rakennustyömaalla.
Iisakki Tohelo huusi, että nyt se kaappi tulee, ja arvasi ainakin
osittain oikein. Ellei kaappi nyt juuri vielä tullutkaan, niin oli
se ainakin tulossa, ja päässyt neljännestunnissa ensi kerroksesta
toiseen. Koska Tohelot asuivat neljännessä kerroksessa, niin saattoi
yksinkertaisella laskutoimituksella päästä selville siitä, milloin
kaappi olisi heidän ovellaan.
Jos kaapin tuojia olisi ollut kaksi tai neljä miestä, niin olisi
asia kukaties ollut yksinkertaisempi, mutta kun niitä oli kolme, ja
kolmas sitäpaitsi oikeassa kenraalihumalassa, eivätkä toisetkaan
aivan vesipoikia, aiheutui siitä sangen paljon sekaannusta, kolmannen
koettaessa auttaa asiaa jostakin kaapin keskivaiheilta ja joutuessa
tällöin milloin litistyksiin kaapin ja seinän väliin, milloin ilmeiseen
vaaraan tulla profeetta Joonan tavoin heitetyksi kaidepuun yli
syvyyteen. Molemmissa tapauksissa ilmi toi ahdingossa oleva hätänsä
kovalla, vaikka vähän epäselvällä mölinällä, mihin hänen toverinsa
vastasivat valituin sadatuksin, jotka koskivat yhtä paljon kaappia kuin
hankalaa kaveriakin.
Vihdoin oli kaappi Toheloiden ulko-oven takana, jolloin huomattiin,
ettei oven toista puolikasta saatu auki, ellei kaappia peruutettu
jonkin matkaa alaspäin samaa tietä kuin oli tultukin. Kun kaappi nyt
oli pystysuorassa asennossa, oli miesten kesken syntymäisillään ilmi
tappelu, mihin Iisakki Tohelokin asiaan läheisesti kuuluvana henkilönä
oli vaarassa sotkeutua.
Vihdoin saatiin ovi auki, ja kun ei kaappi mahtunut pystyssä sisään,
kaadettiin se selälleen ja onnistui sen siinä asennossa juuri parahiksi
tarttua pihtipieliin kiinni. Se kolmas mies rupesi silloin itkemään
ja ilmoitti olevansa leskiakan ainoa poika ja altis väkijuomille,
ja aikoi kertoa koko surullisen elämäntarinansa, ennenkuin kaappi
molempien toisten miesten sekä Augusta ja Iisakki Tohelon yhteisillä
ponnistuksilla saatiin kiskotuksi takaisin rappukäytävään ja
käännetyksi kyljelleen.
Kyljellään se mahtuikin ovesta sisään Toheloiden eteiseen, missä se
osoittautui liian korkeaksi eteisen korkeuteen verrattuna. Miehet
nostivat sen niin pystyyn kuin saivat ja sanoivat sitten, ettei sen
paikoilleen asettaminen kuulu heille eivätkä he sitäpaitsi ole mitään
orjia. He lähtivät sadatellen tiehensä ja tuntuivat rappukäytävässä
alaspäin mennessään olevan yksimieliset siitä, että Iisakki Tohelo,
joka ei ollut antanut heille mitään juomarahoja, oli suurin roisto ja
halpamaisin kitupiikki koko tässä kaupungissa.
Siinä nyt oli Iisakki Tohelon uusi ja suuri, tomunpitävä kirjakaappi
eteisessä, ulottuen vinosti ylhäältä alas, yhdestä ylänurkasta
vastapäätä olevaan alanurkkaan, ja sulkien yläosallaan pääsyn
Toheloiden asuinhuoneisiin ja teljeten alaosallaan pääsyn keittiöön.
Onneksi oli pääsy rappukäytävään avoinna, niin että Iisakki Tohelo
pääsi lainaamaan sahan ja kirveen talonmieheltä.
Iisakki Tohelon litteratuuri on toistaiseksi turvassa tulen tuhoisalta
elementiltä, sillä kylpyhuoneen kamiinaa lämmitetään nyt kirjakaapilla,
joka on erittäin sopivaa puuta siihen tarkoitukseen.