Kummastellen luki Nikke tuon kirjeen ja sen tehtyään kirjoitti hän
seuraavan vastauksen:
"Emma.
Siinäpä se nyt on. Sinä pidät aivan vähäpätöisenä ja mitättömänä
äskeistä tapahtumaa ja sanot semmoista tapahtuvan useinkin
perheiden kesken. Tällä paljastat vaan oman paatuneen mielesi,
sillä se osoittaa, että tuommoinen meno on sinulle jo tullut
tavaksi. Lausua vanhemmilleen tuommoisia ilkeitä sanoja, on
suurin rikos mitä ihminen voi tehdä, ja kuitenkin se on sinusta
vaan vähäpätöinen asia. Jospa se olisi ollut edes hetkellinen
hairahdus, olisi se ollut toista, mutta sinä katsot sen
erikoiseksi oikeudeksesi, eikä kaikesta tuosta näy pienintäkään
katumuksen merkkiä. Kiitän onneani, että tulin ajoissa sinut
tuntemaan. En olisi tahtonut joutua elinajakseni sinun kanssasi
kurjaakin kurjempaa elämää viettämään. Älä yritäkään minun
nykyistä mielialaani toiseksi muuttamaan, sillä se ei tosiaan
tapahdu.
Jää hyvästi ja ijäksi!