HAGAR (lankeaa hänen kaulaansa). Minulla _on_, oi Abitseba! Minulla
_on_...
ABITSEBA. Sinulla siis _on_! (Syleillen.) Hagar, Hagar, Hagar! Miksi
et sitä heti sanonut?
HAGAR. Oi ... se on niin ihmeellistä!
ABITSEBA. Tietysti se on...
HAGAR. Niin outoa! Niin riemullista! Niin pelottavaa!
ABITSEBA. Tietysti, tietysti se on... Oi Hagar, Hagar! (He itkevät ja
syleilevät toisiaan.) Mutta kerro minulle enemmän, Hagar, rakas Hagar!
HAGAR. Oi, en minä osaa... Katso, ei sitä voi sanoin sanoa...
ABITSEBA. Ja hän tulee?
HAGAR. Hän tulee!
ABITSEBA. Mutta kuka hän on...?
HAGAR. Oi, älä kysy!
ABITSEBA. Minulle, Hagar ... ainoastaan minulle...
HAGAR. Mutta sinä et saa kenellekään... Oi, se on _hän_!
ABITSEBA. Kuka hän...?