Wurm (sanelee kirjoitettavaksi). "Armollinen herra" --

Loviisa (kirjoittaa vapisevalla kädellä).

Wurm. "Jo kolme iän-pituista päivää on kulunut -- on kulunut -- siitä

kun viimeksi näimme toisiamme."

Loviisa (hämmästyy, panee kynän pois). Kelle on tämä kirje?

Wurm. Isänne teloittajalle.

Loviisa. O Jumala!

Wurm. "Siitä saatte syyttää majuoria -- majuoria -- joka minua kaiken

päivää vartioitsee kuin aarretta."

Loviisa (hyppää ylös). Tämä on konnuus, jonka-kaltaista ei vielä ollut

ole. Kelle on kirje?

Wurm. Isänne teloittajalle.

Loviisa (kävelee, käsiänsä väännellen, edes-takaisin). Ei! ei! ei! Tämä

on julmurin työtä sinulta, o Luoja! Rankaise ihmistä ihmisen tavalla,

jos hän sinua loukkaa, vaan miksi muserrat minut kahden hirmun väliin?

Miksi heitellään minua kuoleman ja häpeän keskessä? Miksi on tuo

veren-imijä perkele pantu minulle niskaan? -- Tehkää, mitä teette!

Min en kirjoita sanaakaan!

Wurm (tempaa hattunsa). Kuin tahdotte, mamseli! Se on aivan vapaassa

ehdossanne.

Loviisa. Ehdossaniko? -- Ehdossani? -- Mene pyöveli! Ripusta onnetoin

helvetin kuohun ylle, pyydä häneltä mitä, ja pilkkaa Jumalata, ja sano

sitte onnettomalle että pyyntösi täyttäminen on hänen _ehdossansa_. --

O, sinä tiedät kovin hyvästi, että meidän sydäntä pidättävät luonnon

siteet niinkuin lujimmat kahleet. -- Vaan nyt on kaikki yhtä! Sanelkaa

edellensä! Minä en käsitä enää mitään. Minä kuonnun yli-voimaisen

helvetin alle.

(Istuksen uudelleen.)

Wurm. "Kaiken päivää vartioitsee kuin aarretta" -- Joko se on

kirjoitettu?

Loviisa. Lisää! lisää!

Wurm. "Eilen kävi presidenti meillä kotona. Oli lysti katsella, kuinka

majuori telmi minun kunniani edestä."

Loviisa. Hyvä! hyvä! -- Lisää vaan, lisää!

Wurm. "Minä olin pyörtyvinäni -- pyörtyvinäni -- ja olin naurusta

pakahtua."

Loviisa. Hyvä Jumala!

Wurm. "Vaan pian käypi tämä teeksentelemys minulle kärsimättömäksi --

Kun vaan pääsisin irti" --

Loviisa (taukoo kirjoittamasta, nousee ylös, kävelee edes-takaisin pää

alhaalla niinkuin etsisi hän mitä lattialta; sitten istuksen hän taas

ja kirjoittaa edellensä). "Pääsisin irti."

Wurm. "Huomenna on hän palveluksessa -- pitäkää silmällä, milloin hän

minun luotani lähtee, ja tulkaa entiseen paikkaan." Kirjoitittenko

"entiseen"?

Loviisa. Kaikki kirjoitin!

Wurm. "Entiseen paikkaan, jossa teitä odottaa teidän hellästi

rakastavainen -- -- Loviisa."

Loviisa. Nyt vaan päälle-kirjoitus!

Kavaluus ja rakkaus: Murhenäytelmä viidessä näytöksessä · 第 22 / 30 题