Sisältö: Tuvan sillanaluksen puhdistaminen. Veden kanto. Riihessä
olo. Tuvan pesu.
Päivän tultua joulun aatonaattona aukaisi Mauno-setä kaksi palkkia
tuvan lattiasta ja talon tytöt kaskiviitat yllänsä mennä pujahtivat
sillan alle ottaen tyhjät korit, joihin he ajoivat kaikki ne töryt
ja rikat, mitkä sinne olivat juhannuksesta asti keräytyneet. Lapset
näyttivät heille pärevalkeaa. Korit täyteen saatuaan he nostivat
ne lattialle, josta Elli ja Heti kantoivat korit ulos, tyhjensivät
ne karjapihaan ja toivat tyhjät korit takaisin tytöille, jotka ne
taas täyttivät. Tätä pitkitettiin siksi, kunnes sillanalus tuli
ruokituksi. Samalla tavalla puhdistettiin tuvan uuninalus, jota
käytettiin kananhäkkinä. Kun kaikki oli saatu reilaan pani Mauno-setä
lattiapalkit paikoilleen.
Päivällä leipoivat ja paistoivat emännät ruislestyä ja panivat
huomiseksi otralestytaikinan.
Iltahämärissä toivat miehet ison torron ja kaksi tiinua tupaan. Yrjö
ja Tuomas veivät saavit kaivolle, nostivat ne vettä täyteen, ja
nuoremmat miehet kantoivat kolmella saavilla vettä tupaan, kaasivat
tortoon ja tiinuihin sekä tupaseen kahteen suureen rouhepataan. Noin
parikymmentä saavillista ammennettiin ja kannettiin vettä tuvan pesua
varten. Naiset varustelivat tuvanpesukapineitaan: varpaluudat pantiin
pitkiin varsiin, tuohivihkot, vastat, pesupytyt, hiekat ynnä muut
tarpeet varattiin, ja tupasessa tehtiin tuli suurien patojen alle,
joissa varistettiin tuvanpesuvettä. Miehet korjailivat tuvan orsilta
jalakset, kaplaat, vempeleet ja muut kolittimensa. Naiset kantoivat
nuttunsa osaksi ulkohuoneeseen, osaksi riiheen, jonka Mauno-setä oli
lämmittänyt lämpimäksi.
Illallinen syötiin tavallista aikaisemmin. Syödessään olivat kaikki
päällysvaatteissaan ja syödä hoklivat sukkelaan, niin kuin muinoin
matkaan kiiruhtavaiset Israelin lapset Egyptistä lähteissään.
Illallisen perästä menivät miehet, vanhimmat naiset ja lapset yöksi
riiheen, jonne Mattilasta myös tuli samanlaista perettä. Lapsilla
oli sangen hauska, kun he pääsivät yhteen. Kolme kynttilän tynkää
palaa nykytti riihessä ja pari pärettä uunin edessä. Miehillä näytti
jokaisella olevan kiiru ja makaamisesta ei ollut puhettakaan.
Mauno-setä tervasi uudet uilonsa ja nosti ne riihen parsille
kuivamaan. Lautamies ompeli itselleen uuden tupakkakukkaron, jonka
tereeksi hän pani punaista sahviaania. Ukko Lauri teki kannen
uuteen tuohiseen taulikkaansa (nuuskarasiaansa). Antti laitteli
hevosenvaljaita: teki uudet hamutat ja uuden karhunnahkaisen koppanan
sekä voiteli sianihralla mäkivyöt ja nosti ne kaikki ahdinlaudalle.
Mattilan Pekka-ukko laittoi läkin uuteen niveriäiseen piippuunsa
ja lakkasi sen keltaiseksi sekä ompeli itselleen uuden säävelin
(tupakkapussin) ankereen nahkasta. Hänen poikansa Simo ompeli uuden
tupen sisarensa uusiin vöylisiin. Mattilan isäntä laittoi itselleen
uuden nahkaisen tuluskukkaron, pani tulukset sisään ja kiinnitti sen
vaskisella napilla vyöhönsä. Kaikki reilaan saatuaan hän sanoi:
-- Nyt on valmis
taula, rauta, pii,
tuliskuppi,
kukkaro, nappi.
Pienet poikaset valmistelivat itselleen ja sisarilleen puiset
veitset, joilla jouluna sopi voita mokata, ja haarukoita, joilla
on hyvä omenia (potaatteja) toskaroida. Mari-ämmä valmisteli
poikansa pienelle pojalle uusia sukkia, ja Mattilan muori parsi
tuohitohvelinsa. Mattilan Antti valmisti nuorikolleen uuden
puulusikan ja sitten paikkasi äitinsä kirkkokengät.
Näin oli riihi muuttunut työhuoneeksi, jossa jokaisella työntekijällä
oli puolenkymmentä katsojaa. Niemelän pieni Anni esimerkiksi katsoi
niin hartaasti mummonsa käsiin, kun tämä laittoi vaskiset hakaset
Annin uuteen tankkiin (kolttuun), että vesi suusta valahti, ja tankin
päällensä saatuaan hän näytteli sitä jokaiselle siksi kunnes hän
väsyneenä turvistui riihen saviselle lattialle.
Vihdoin toi ukko-Lauri riiheen kaksi kupoa olkia, jotka levitettiin
lattialle pitkin seinävieriä makuutiloiksi, ja kukin pani
päällysvaatteensa pääalaisikseen. Kun vuoteet oli saatu valmiiksi,
lapset istahtivat niille, nostivat polvensa kokkaan paitansa sisään
ja lauloivat:
Joulu tulee jongertaa,
voikuppi vongertaa,
lihakäpälä lingertää,
viinapullo vingertää.
Sitten lapset kuukistuivat vuoteille yksi toisensa perästä nukkumatin
kanssa seurustelemaan. Riihessä paloi tuli koko yön. Kukin makasi ja
valvoi miten vain halutti. Kun toiset vielä valvoivat iltaa, niin
toiset jo nousivat aamua.
Katsahtakaamme nyt tupatoimiin. Miesten, vanhain naisten ja lasten
riiheen mentyä korjasivat naiset ruuan, pukivat riihikot yllensä ja
vanhat hunnut päähänsä, peittivät hurstilla taikinapytyn, nostivat
pöydät keskilattialle, ottivat pitkävartiset luutansa ja nousivat
pöydille ja penkeille asetetuille raheille ylettääksensä luudilla
lakea nuohtoa. Naisten luudat liikkuivat sukkelaan ja noki karisi
alas laesta. Pian täyttyi tupa noen tuoksusta, vaikka ovi ja reppana
olivat auki. Harva oli niin väljähenkinen, että voi yhelmäkseen
kestää sitä kitkerää katkua, joka täytti silmät, korvat, suun ja
sieraimet. Useammat, varsinkin tytöt, pistäysivät aika välistä joko
tupaseen tahi porstuaan hengittämään raittiimpaa ilmaa. Tuoksun
vähemmäksi hälvettyä he tulivat tupaan takaisin, jossa toiset naiset
nauroivat heille soimaten heitä ahdashenkisiksi mamseleiksi, jotka
eivät muka siedä talonpoikaista kitkaa. Sitten nuohdottiin orret,
uuninpäällys, kakkuli, uunin solat, hölkki, liesi ja tuvan seinät.
Yläpuolelta laskeutunut karsta lakaistiin pöydiltä, penkeiltä,
raheilta ja lattialta, mätettiin koreihin ja vietiin pihalle.
Sitten alkoi tuvan pesu. Tupasesta tuotiin saavilla varia vettä,
jota naiset ottivat kappoihinsa, nousivat penkeille seisomaan ja
alkoivat tuohivihkoilla pestä höstätä seiniä, ensin niin ylhäältä
kuin suinkin ylettivät alaspäin, aina penkkeihin saakka, ropsien tuon
tuostakin hiekkaa märille vihkoilleen. Maatjalkaiset (lyhyet) naiset,
jotka eivät ylettäneet ylhäältä seiniä pestä, hankailivat ikkunan
kamanoita, naamalautoja ja raameja. Lasit pestiin omatekoisella
saippualla vastan kanssa. Sitten pestiin uunin patsas, pankon laidat,
sidehirsi, pilliorsi, pykäläorsi, jalas-, päre- ja hurstiorret.
Isännän vaimo toi suuren joukon kaikenlaisia kolittimia, joista
tytöt pesivät kaulauskartut, pulikat, papelot, härkkimet, hierimet,
kapustat (leivit), suolatolkit, kapat, kirnut ja pytyt. Toiset naiset
pesivät otin- ja leipälapiot, päänaluslaudat, leipälaudat, saavit,
ämpärit ja tupakkapölkyt. Sen jälkeen pestiin pöydät jalkoineen,
rahit, tuolit, penkit ja niiden alukset ja vihdoin lattia, jota
pestiin niin että naiset ripsivat hiekkaa laattialle, ottivat
jalkaansa joko virsu- tahi tuohitohveliranit, joilla hankasivat
siksi, että palkit näyttivät punaiselle. Sitten huuhdottiin lattia
kylmällä vedellä, joka toimitettiin siten, että osaavammat naiset
lyödä roikkasivat vettä kapoilla lattialle ja toiset hankasivat
luudilla ja johdattivat veden lattian alle.