Edelliset. Edvin. Arvo.
EDVIN. Luulenpa totisesti, että olemme osuneet oikeaan paikkaan!
ARVO. Aivan varmaan. Ja joll'en erehdy, niin tuolla on etsimämme
henkilö.
EDVIN. Tuo rasvakäärykö tuolla pöydässä?
ARVO. Hän juuri.
KALLE (epäluuloisesti). Noilla miehillä ei näytä olevan välit oikein
selvillä poliisin kanssa!
HANNU (huoaten). Paha omatunto, paha omatunto!... Sanoinhan, että
maailma yhä turmeltuu.
JANNE. Näyttävät olevan parempaa väkeä!... Opintomatkalle lähteneitä
liikemiehiä.
KALLE. Kenenkähän kassa on lähtenyt luistamaan.
EDVIN. Totisesti, tämä ympäristö ei kehoita juuri jatkamaan
tuttavuutta! Nämä uudet ystävämme näyttävät miehiltä, jotka voivat
kääntää taskun nurinpäin. Ainakin on heitä näin ensi näkemällä vaikea
hevosvarkaista erottaa.
ARVO. Hst! Puhu hiljempaa! Eiväthän nuo mitään salonkileijonia olekaan,
mutta en luule heidän pitävän sellaisesta tittelistä.
EDVIN. Entäs sitten?
ARVO. He voivat tarttua puukkoon uskomattoman äkkiä.
EDVIN. Pelkäätkö heitä sitten?
ARVO. En, mutta en halua myöskään mitään tarpeetonta reikää nahkaani.
KALLE. Mitähän maitonaamoja nuo oikein luulevat olevansa.
JANNE. Niitä pitäisi vähän kutittaa, että näyttäisivät naamansa.
HANNU. Ainakin niiltä pitäisi' kiristää muutama purkki olutta pöytään.
Se olisi vähintäinkin heidän siveellinen velvollisuutensa!
JANNE. Menemmekö hiukan tomuttamaan noita kulkureita, että saadaan
aikaan kunnollinen tappelu?
KALLE. Mennään tunnustelemaan niitä hiukan. (Menevät Edvinin ja Arvon
luo ja pyörivät kädet syvälle housuntaskuihin työnnettyinä ja niska
kyyryssä heidän ympärillään.)
JANNE (härnäillen). Herrain silmät eivät kai ole yhtä paria, kun ette
kehtaa niitä näyttää.
EDVIN. Mitä te tahdotte?
KALLE. Vai oletteko niin myöhään joutuneet nenävarastolle, että
häpeätte haistinvaajaanne? (Sällit räjähtävät nauramaan.)
EDVIN. Ei ensinkään! Mutta te voitte menettää haistinvaajanne, jollette
pysy loitommalla.
JANNE. Herrat eivät varmaankaan ole koskaan ennen haistelleet
nyrkintomua, kun olette niin suurisuisia.
ARVO. Olisi parasta, jos oman etunne tähden pysyisitte etäällä.
HANNU (yllyttäen). Hei pojat, muu ohjelma on jo suoritettu ja tappelu
alkaa tavalliseen aikaan!
KALLE (siepaten hatun Edvinin päästä ja lyöden sen lujasti lattiaan).
Tuossa on tuo! Siitä on vähän aikaa, kun se putosi!
EDVIN (hypähtäen kuohuissaan ylös). Mitä te sitten oikein tahdotte?
JANNE. Tapella luonnollisesti!
KALLE. Nylkeä kaksi kettua, herra. (Pyörähtää kyykistyen Edvinin
edessä.) Herran pojat!
EDVIN (heittäen pois viittansa). Miksette sitä heti sanoneet? Olemme
vain hukanneet kallista aikaa! (Iskee nyrkillään muutamia hyvin
tähdättyjä iskuja Kallen rintaan, jolloin tämä kaatuu selälleen, ja
hyökkää Jannen kimppuun lyöden hänetkin kumoon. Arvo sieppaa tuolin ja
nousee pöydälle seisomaan.)
KAIKKI (hypähtävät ylös; kuuluu huutoja). Hei pojat! — Tuleen, pojat!
Lamput sammuksiin!... Lyökää niitä! — Paukuttakaa niitä tuolilla!
KALLE (kömpii ylös yskien). Si-si-sillä mie-hellä on pi-piru nyrkissä.
Kun sa-salpasi mi-minulta hengen!
HANNU. Hei, pojat! Eläköön kunnollinen tappelu! Se oli kaunis alku,
nuorimies! Minä tunnen alaa, minä!
JANNE. Tuhat perhanaa! Pankaa toimeksi, miehet'... Mitä te
töllistelette, senkin aasit! (Kömpii rintaansa pidellen ylös.)
KALLE. Eteenpäin, pojat! Kyllä me kaksi miestä suolaamme! (Huutoja;
melua; miehet hyökkäävät pullot käsissä.)
EDVIN (vetää esiin revolverin. — Miehet peräytyvät epäröiden). Älkää
pelästykö, miehet! Minä kutsun vain tarjoilijan! (Laukasee kerran
tiskillä olevaan juomalasikasaan, niin että lasit helisevät. Hannu
lentää säikähtyneenä istumaan ja miehet peräytyvät hämmästyneinä.)
JANNE (melkein ihastuneena). Se on koko perhana mieheksi!
HANNU. Tuhattulimmaista! Siinä miehessä on ruutia! (Lähestyy
varovasti.) So, so nuorimies! Kas niin, pistäkää pyssy piiloon! Me
olemme itse asiassa rehellisiä ja sävyisiä miehiä! Kas niin, sovitaan
pois koko juttu. Se oli kaunis alku, sen voin vakuuttaa. Ja minä
tunnen alaa jonkun verran!... Mutta lempoko teitä riivasi, kun
paukautitte niin että olin pyllylleni lentää! (Heta hyökkää miesten
keskelle heiluttaen mahtavaa kumipamppua.)