2:NEN SENTTUURIO: Ja kuutamoisina öinä se kulkee täällä puutarhassa,
kauniimpana kuin Kleopatra tai Veenus itse.
3:S SENTTUURIO: Se tulee joskus tänne telttoihin asti kävellen
miettiväisnä, kumma kiilto silmissänsä,--eikä kukaan uskalla häntä
puhutella.--Kyllä se velho pian taas näyttäytyy.
1:NEN SENTTUURIO: Olkaa vaiti minä kerron. Judean kuninkaan, Herodes
Agrippaan sisar, Berenice, on tullut leiriimme.
TIITUS: Hänen kauneudestaan olen paljon kuullut puhuttavan, vaikken
itse ole häntä nähnyt.
1:NEN SENTTUURIO: Kapinalliset Jerusalemissa sytyttivät tuleen heidän
asuntonsa. Hän pakeni tänne meidän turviimme, rukoillen
Vespasianukselta, että me asettaisimme heidät jälleen kuninkuuteen.
Sinua, Tiitus, hän kuuluu odottavan.
2:NEN SENTTUURIO: Olisitpa nähnyt mitä lahjoja se toi Vespasianukselle!
Mehelle meni ukon suu ja silmät kiilsivät.
TIITUS: Ha-ha-ha--Sen arvaan.
3:S SENTTUURIO: Se on rikkaampi kuin kymmenen Krassusta yhteensä,
Helmiä, timantteja, diadeemia--miljoonain arvosta.
1:NEN SENTTUURIO: On kuulenma ollut kuningattarena Chalcisissa ja
Cilisiassa. Kaikki itämaiset hovit hän tuntee ja kauneudellansa
hallitsee.
3:S SENTTUURIO: Mutta kovin häntä painaa valtansa menetys.
4:S SENTTUURIO: Varmaan hän sitä surren vaeltelee kuutamossa.
(Tarkastelee oikealle päin).
TIITUS: (puoli humalassa): Mutta Rooman pojista ei vaan yksikään
uskalla häneen käydä?
2:NEN SENTTUURIO: On koetettu. Mutta ei auta parhaat laulut, ei sitrat,
ei vaikka Apollo itse astuisi maahan! hän ei löydä meidän joukostamme
mieleistänsä.
TIITUS: Ah, kyllä minä otan hänet.
2:NEN SENTTUURIO: Ehkä niin, jos hän tietää mitä sinulle on ennustettu.
TIITUS: Minä otan hänet hänen tietämättä kuka olen.
2:NEN SENTTUURIO: Sinun äänesi kuultuaan hän liitää sinua vastaan
niinkuin perhonen soihtuun.
TIITUS: Hyvin sanottu.
4:S SENTTUURIO: Hiljaa, hiljaa! Tuolla hän on!
5:S SENTTUURIO: Huh, en minä kärsi nähdä velhoja. Telttaan minä menen.
3:S ja 4:S SENTTUURIO: Niin minäkin.
(3:s, 4;s ja 5:s sentt. menevät).
TIITUS: Minä otan hänet!
1:NEN SENTTUURIO: Tiitus, leiripäällikkömme on meitä ankarasti
kieltänyt häntä häiritsemästä.
TIITUS: Menkää te! Vannon, että saan hänet antautumaan vapaehtoisesti.
Luuletteko, että tuo on ensimäinen barbaarikuningatar, jonka minä
valloitan!
2:NEN SENTTUURIO: (mennessään) Tiitus, ota pois päähineesi, että
näkyvät sinun jumalaiset kutrisi. Tuossa hän jo tulee.
TIITUS: Sinä olet oikeassa.