Roomalaisten leiri Judean maalla. Vasemmalla näkyy telttoja,
oikealla alkaa vanha puutarha. [Kaikki »oikeaan» ja »vasempaan»
osotukset ovat määrätyt katsojasta päin...]
Joukko senttuurioita (upseereja) istuu juoden ja arpanappulaa
heitellen kentällä. Juutalaiset tytöt kantavat edestakaisin kukkia
ja juomia koreissa. Auringonlaskun aika.
1:NEN SENTTUURIO: (tulee perältä) Leiripäällikkömme on saanut suuria
uutisia Roomasta.
MUUT SENTTUURIOT: Anna kuulla!
1:NEN SENTTUURIO: Galba on Roomassa murhattu.
MUUT SENTTUURIOT: Oo, mitä sanot? Kuinka? Kuka? (nousevat).
1:NEN SENTTUURIO: Rooman pretoriaanit ovat huutaneet Othon Caesariksi.
Galba murhattiin torin laitaan.
(Juutalaiset kulkukauppiaat kokoontuvat senttuurion ympärille
kuulemaan).
2:NEN SENTTUURIO: Otho on huono keisariksi. Ei hänen naamastansa voi
päättää onko hän mies vai nainen. Ja hän kävelee epäillyttävästi.
MUUT SENTTUURIOT: (nauravat).
1:NEN SENTTUURIO: Hiljaa, hiljaa. Vespasianus ilmoittaa, että huomenna
otetaan legiooniltamme uskollisuudenvala Otholle.
2:NEN SENTTUURIO: Uuu,--ai, ai,--mutta ennen kuin minä
majesteettirikoksesta haastetaan, on Roomassa jo kolmas keisari.
Vitellius ehkä!
(Naurua).
1:NEN SENTTUURIO: Kuulkaa vielä toinen uutinen.
MUUT: No?
1:NEN SENTTUURIO: Tiitus on jättänyt sikseen Rooman matkan ja palannut
Korintista tänne Judean leiriin.
2:NEN SENTTUURIO: Sen arvaakin. Rooman matkan tarkoitus oli päästä ukko
Galban suosioon ja ottopojaksi ja sitä tietä Rooman keisariksi.
1:NEN SENTTUURIO: Hiljaa, hiljaa, täällä on syrjäisiä!--Ja kolmas
uutinen--.
MUUT SENTTUURIOT: Anna tulla!
1:NEN SENTTUURIO: Tiituksen palaus merkitsee niinpaljon kuin että
meidän legioonamme nousevat jalkeille, ja jo huomenna alkavat marssinsa
Jerusalemia kohden.
(Juutalaiset kulkukauppiaat ja tytöt päästävät hätähuudon ja
juoksevat eri haaroille pois).
SENTTUURIOT: (nauravat). Tavaransa he meille sentään jättivät. (Ottavat
viinileilejä ja laakerin oksia koreista ja asettuvat jatkamaan
juominkeja seppelöiden toisiansa.)
2:NEN SENTTUURIO: Pelkkiä hyviä uutisia! Terve vanha Vespasianus,
leiripäällikkömme! Nuku rauhassa teltassasi, mutta anna poikiesi
huvitella! Ja terve Otho, uusi imperaattorimme! Terve!
3:S SENTTUURIO: Vai sinne ne Tiituksen toiveet menivät! Sen taisi
arvatakin.
1:NEN SENTTUURIO: Älä sano. Tiitus on palannut tänne varmempana kuin
koskaan.
2:NEN SENTTUURIO: No? Onko hänellä nyt toivo päästä Othon ottopojaksi.
1:NEN SENTTUURIO: En tiedä. Varmana hän vaan on palannut. Hän on kuin
hullu onnestansa. Ennen se oli vaan epävarmaa hapuilemista,--sanoo
hän:--nyt uskon itsekin.
2:NEN SENTTUURIO: En minä vaan usko. Minäkin tunnen Rooman.
3:S SENTTUURIO: Ei Tiitus roomalaisille kelpaa! Ovatko hänen kasvonsa
roomalaisen kasvoja! Eivätkö ne ole pikemmin gallialaisen nousukkaan,
jolta puuttuu vaan kierretty viiksiparta!
4:S SENTTUURIO: Älkää sanoko, onhan Tiitus kasvatettu Neeron hovissa.
2:NEN SENTTUURIO: Käytös olisi meidän Tiituksella mainio. Mutta suku--
suku ei kelpaa minnekään! (kuiskaten) Luvalla sanoen: meidän kunnon
leiripäällikkömme, vanha Vespasianus, on peräisin jotain gallialaista
orjasukua.
3:S SENTTUURIO: Sanotaan, että Vespasianus ennenkuin pääsi armoihin,
oli tavallinen koronkiskuri ja aasinkauppias. Ei semmoiset suvut kelpaa
Rooman pretoriaaneille.
2:NEN SENTTUURIO: Ei. Niille pitää olla hienompaa lajia.
4:S SENTTUURIO: Ja oikein nuoria ja irstaita, että Rooma saisi mielin
määrin huvitella.
1:NEN SENTTUURIO: Semmoisenpa maineen Tiituskin koetti jättää Roomaan
itsestänsä. Roomassa sanottiin, ettei hänen elämällensä itse Neerokaan
vedä vertoja.
2:NEN SENTTUURIO: Aih, aih, niillä sitä pitää olla laskuja!
5:S SENTTUURIO: Tuolla hän tulee.
MUUT SENTTUURIOT: (hyppäävät ylös, menevät perälle, katsovat
vasemmalle).
5:S SENTTUURIO: Katsokaa kuinka hänen kasvonsa palavat!
2:NEN SENTTUURIO: Ja kuinka hänen silmänsä loistavat ja liekehtivät!
1:NEN SENTTUURIO: Nyt, veikot tulee hauska yö!
KAIKKI SENTTUURIOT: Terve, Tiitus Vespasianus!
TIITUS: (näyttäytyy perällä). Terve ystävät, terve toverit! Tässä minä
olen!--Ah, ystäväni, minun aijottu otto-isäni pistettiin kuoliaaksi,
ennenkuin hän ehti ottopoikaansa nähdäkään. Tässä tulen minä orpona
jälleen teidän joukkoonne. Ha-ha-ha.
2:NEN SENTTUURIO: Meille kuitenkin kerrottiin, että sinulla nyt on
varmemmat takeet kuin lähtiessäsi.
TIITUS: Totta on teille kerrottu. Epävarmana ja epäillen minä läksin,
mutta palaan täynnä varmuutta ja toivoa.
1:NEN SENTTUURIO: Istu tänne keskellemme. Katso, me kestitsemme sinua
jalommilla juomilla kuin koskaan ennen. Istu tänne ja kerro meille.
Onneksesi Tiitus!
(Senttuuriot juovat).
TIITUS: Minä tiedän, te odotatte perusteita, todennäköisyyksiä ja
sitovia johtopäätöksiä. Ei mitään minulla ole niistä kaikista. Olen
paljaampi kuin milloinkaan. Mutta varmuus asuu rinnassani.--Minä tulen
Kyprosta. Kuuluisassa Paafon temppelissä uhrasin kalliit uhrit
jumalille. Mutta kun minä seisoin alttarin ääressä ja savu nousi tyyntä
taivasta kohden, katsoi ylipappi Sostratos sen mustia kierteitä ja
puhui minulle ja ennusti minulle tulevaisuuteni juoksun. »Sinusta tulee
suuri hallitsija, sanoi hän;--sinä olet täyttävä maailman hyvillä
töillä; ei ole niin rakastettua ollut kuin sinä olet oleva, sillä jotka
sinun jumalaiset kasvosi nähdä saavat, rupeavat vapaehtoisesti sinun
orjiksesi, ja maat, joihin sinun jalkasi koskee, antautuvat itsestänsä
sinun alamaisiksesi. Itä ja Länsi ovat sinut herraksensa ylistävät ja
Rooma on sinun nimeäsi jumaloiva.»--Niin hän sanoi. Ja tiedättekö,
tunsin koko olentoni ihanasti vavahtavan. Sydämmeni paisui, rintani
kohosi ja siitä hetkestä minä olen niin varma, niin varma, niin varma--
2:NEN SENTTUURIO: Terve, tuleva caesar!
TIITUS: Tiedänhän minä. että te kaikki uskotte. Ja koko Rooman lemmikki
minä olen. Siinä on minun pohjani ja perustukseni.
2:NEN SENTTUURIO: Terve, Tiitus! Älä unohda minua täällä kaukaisessa
Aasiassa, kun tulet Rooman herraksi.
3:S, 4:S, 5:S SENTTUURIO: Älä myös meitä!
TIITUS: (juo) Minäkö unohtaisin! Minä rakastan koko maalimata. Minä
vien teidät mukanani Roomaan. Sinusta teen konsulin, sinusta prefektin
--ha-ha--. Tietäkää, kun minä kerran olen caesar, silloin aijon olla
niin hyvä kaikille, koko maailmalle, ettei semmoista hallitsijaa vielä
ole Roomalla ollut.
2:NEN SENTTUURIO: Tuolla Jerusalemissa kertovat olleen semmoisen
kuninkaan, joka olisi vaan hyvää tahtonut tehdä alamaisillensa. Mutta
ne riiviöt sen tappoivat.
3:S SENTTUURIO: Ja sen alamaiset ajettiin Jerusalemista ja Roomaankin
niitä tuli ja julma Neero niitä ristiinnaulitsi ja poltteli.
TIITUS: Minä tiedän sen juutalaisen kuninkaan, josta te puhutte.
Hänellä ei ollut mitään valtaa. Sanovat hänen olleen köyhän nikkarin
pojan. Mutta minä tulen maailman herraksi ja koko maailman minä täytän
hyvillä töillä. (Juo.)
2:NEN SENTTUURIO: Juuri niin kuin ennustuksessa sanottiin!
TIITUS: Uh, olen niin hurjalla päällä. Nyt juomme koko yön. Tämä on
minun yöni. Ah, kuinka se tuoksuaa! Ja katsokaa kuinka keltaisena ja
suurena nousee täysikuu minun kunniakseni. Minä juon, nyt minä juon!
4:S SENTTUURIO: Mennäänpäs telttoihimme: täällä leirissä on alkanut
kummitella sittenkuin sinä läksit.
2:NEN SENTTUURIO: Niin, kuuleppas nyt vuorostasi meidän uutisiamme.
Tänne on ilmestynyt kuninkaan tytär--