Olemme jo nähneet, että Helka-virret, samoin kuin niiden sävelmäkin,
kauttaaltansa ovat katolisperäisiä, vieläpä myöhäkatolisia. Mutta
voimmeko siitä päättää, että itse Helka-juhlan menot ovat näiden
runojen kanssa samanikäisiä.
Uusimmassa tämän aineen tutkimuksessa t:ri Niemi vastaa kysymykseen
kieltävästi. Hänen esiintuomansa perusteet ovat lyhyesti
seuraavat.[179]
1. Jos juhla olisi katolisen papiston alkuunpanosta syntynyt, olisi
siihen pitänyt jäädä kirkollinen leima; mutta mitään jälkiä litanioista
tai hengellisistä virsistä ei siinä tavata, päinvastoin ovat juhlassa
esitetyt laulut tavallisia kansanrunoja.
2. Jos papisto olisi tahtonut panna juhlakulkueen toimeen, olisi toinen
lähempänä Sääksmäen kirkkoa oleva iso kylä, Huittula, soveltunut paljoa
paremmin siihen tarkoitukseen, kuin kaukaisempi Ritvala.