NIKKINEN, METSOLA.

METSOLA (tuoden lautasella 3 ryyppylasia ja sokerirasian). Tässä

olisivat, sokeri ja lasit, tuota, kohta se jo joutuu kahvikin.

NIKKINEN (kaataen laseihin). No niin... jos vähän maistetaan! Tämän

tinakaulan sisusta ei pitäisi olla huonompaa! Olkaa hyvä ja ottakaa.

(Kipauttaa lasiaan) Terveydeksenne, isäntä!

METSOLA (kumarrellen). Onneksi herra puulaakille! (Ryyppää pohjaan)

Ki... kii... tok... kiitoksia! Olipa se ko-koko karhua, kun tuota

he-hengen salpasi!

NIKKINEN (naurahdellen). Se oli näet oudostansa, ei se huonoa

laadultaan. Konjakkia, parasta sorttia, oikein Jamaikka-konjakkia.

METSOLA. Vahvaa oli raakki, koska hikeen potkasi. (Pyyhkii hikeä

otsaltaan ja juo kaljaa haarikasta).

NIKKINEN. Olen täällä matkustellut metsän-ostohommissa. Meillä on

suuret liikkeet ja parhain hinta maksetaan.

METSOLA. Vai niin... herra puulaakilla on siis metsäasiat.

NIKKINEN. Niin on, hyvä isäntä.

Kahdestoista kohtaus.

Tukkikauppa: Nelinäytöksinen kuvaus kansan elämästä · 第 11 / 33 题