Keskiyön aikaan amiraali lähti purjehtimaan suuntanaan itäkoillinen.
Kymmenen ja puolen meripenikulman päässä hän asettui ankkuriin
kolmeksi tunniksi. Täällä on joka puolella kosolti kilpikonnia;
matruusit löysivät yhden, joka oli yhtä iso kuin kiinalainen kilpi.
»Amiraali näki eilen, ollessaan Rio de Orolla, kolme seireeniä, jotka
kohottautuivat hyvin korkealle vedestä, mutta eivät olleet läheskään
niin suloisia kuin miksi heidät tavallisesti näkee kuvattavan; heillä
on tavallaan ihmiskasvot.» Hän lisää nähneensä samanlaisia Guineassa
Pippurirannikolla.
Hänen aikomuksensa oli purjehtia tänä yönä Jumalan avulla pysähtymättä
eteenpäin, koska hän oli löytänyt mitä etsi eikä halunnut enää
antautua kiistaan tämän Alonzo Pinzonin kanssa, kunnes heidän
korkeutensa saisivat selostuksen hänen matkastaan ja siitä, mitä hän
oli suorittanut. »Mutta sitten», huomauttaa hän, »en enää siedä näitä
kelvottomia miehenkuvatuksia, joiden kuntouden laita on perin
kehnosti, koska he tahtovat asettua niin epäkunnioittavasti minua
vastustamaan, huolimatta heitä kohtaan osoittamastani
huomaavaisuudesta.»