Den 20 October.
»Sedan HofRätts Rådet Winter, som i Åbo Hof Rätt deltagit uti
pröfningen af nästföljande mål för sådan jäfvighet uppstigit och
afträdt, föredrog Protokolls Secreteraren Lethin i underdånighet.
De besvär Stads Fiscalen Julius Adolph Krogerus, å tjenstens vägnar, i
underdånighet anfört deröfver, att sedan Kämner Rätten i Wiborgs Stad,
i anledning af Krogeri åtalan, medelst Utslag den 2 October 1827:
förklarat, magistrats Secreteraren Jacob Judén vara öfvertygad att
hafva, uti en samma år från Boktryckaren Anders Cedervallers tryckeri i
berörde Stad utkommen bok, under titel: »Anteckningar af tankar i
varianta ämnen af Jacob Judén», framställt satser, som vore stridande
emot Landets trosbekännelse, den Evangeliska Lutherska läran, samt
förty, och jemte det utlåtande blifvit meddeladt, rörande Boktryckaren
Cedervallers ansvar, för det han, utan vederbörande Corsistorii
tillåtelse, genom trycket utgifvit nämde arbete, dömt Judén, i stöd af
1 §: uti Kongi. Förnyade Förordningen och Påbudet, angående Skrif- och
Tryckfriheten, daterad den 26 April 1774, att böta Tre hundrade Daler
Silfver mynt med Ett hundrade fyratio fyra Rubel Silfver, hvarhos
Kämner Rätten förordnat att den i beslag tagne upplagan af i fråga
varande arbete skulle föstöras; så har Hof Rätten i Åbo, dit målet
genom besvär inkommit, efter den omgång handlingarne närmare utvisa,
medelst Utslag den 18: September sistlidet år, funnit de af magistrats
Secreteraren Judén författade och uti ofvanberörde bok införda
afhandlingar, som röra Religionen och Christendomens stycken, icke vara
af sådan beskaffenhet, att Judén för de samma gjort sig till ansvar
skyldig, kvarföre Hof Rätten upphäfvit Kämner Rättens Utslag, så vidt
det samma angår det å Judén yrkade ansvar, samt honom från allt tilltal
i målet befriat: Deruti Stads Fiscalen Krogerus om ändring i
underdånighet anhållit, i anledning hvaraf Magistrats Secreteraren
Judén blifvit hörd och i underdånighet sig förklarat, samt Hof Rätten
med affordradt underdånigt utlåtande inkommit.
Läsningen af handlingarne börjades, men dermed hanns ej i dag till
slut. Kejserliga Senatens Ledamöter nedgingo klockan Ett.
Den 21 Oktober, Fredag, klockan x: f:m: tillstädeskommo uti Kejserliga
Senatens Justitiae Departement: verkelige Stats Rådet Friherre Mellin,
Vice Presidenten Avellan, Werkeliga Stats Rådet Edelheim, Stats Råderne
Fabritius, Hising och Richter samt Hof Rätts Rådet Winter.
Efter det Hof Rätts Rådet Winter för förut i Protocollet antecknad
jäfvighet uti nästföljande mål uppstigit och afträdt, fortfors med
läsningen af handlingarne hörande till Stads Fiscalen Julius Adolph
Krogeri nästleden gårdag härstädes förevordne underdåniga besvär; och
sedan dermed hunnits till slut, yppades skiljaktighet i meningarne
Kejserliga Senatens Ledamöter emellan, hvarföre skreds till omröstning,
då Stats Rådet Richter först yttrade sig:--Och emedan de uti i
frågavarande Bok förekommande afhandlingar rörande Religionen och
Christendomens stycken, enligt Stats Rådets tanke, äro så mörkt och
otydligt framställde, att af de samma ej kunde slutas till författarens
dermed åsyftade mening, samt af Magistrats Secreteraren Judéns inför
Kämner Rätten afgifne förklaring öfver de emot bokens innehåll gjorde
anmärkningar, syntes som Judén ej haft för afsigt att genom densammas
utgifvande utsprida meningar som vore stridande emot den Evangeliska
Lutherska trosbekännelsen; ty och då enligt hvad handlingarne i målet
utvisade, de utkomne exemplaren redan blifvit förstörde samt någon
skada genom bokens utgifvande veterligen icke skett, ansåg Stats Rådet
vid sådan beskaffenhet något ansvar eller vidare påföljd för Judén i
denna sak ej äga rum, utan komme det Hof Rättens deri gifne Utslag att
bero.
Stats Råderne Hising och Fabritius äfvensom Werkelige Stats-Rådet
Edelheim instemde hvar i sin ordning uti förestående utlåtande.
Vice Presidenten Avellan deltog ej uti pröfningen af detta mål, såvida
Vice Presidenten icke från början öfvervarit läsningen af handlingarne
deri.
Werkelige Stats Rådet Friherre Mellin ansåg i frågavarande bok väl vara
i mörka och otydliga ordalag författad; men som flere satser deri
likväl förekomme, hvilka, enligt Baron och Werkelige Stats Rådets
tanke, icke öfverenstämde med Evangeliska Lutherska Religionens
lärobegrepp; altså pröfvade Baron och Werkelige StatsRådet rättvist
att, med ändring af Hof Rättens öfverklagade Utslag, i stöd af den utaf
Kämner Rätten åberopade Förordning, fälla Magistrats Secreteraren Judén
att för meranämnde boks utgifvande genom trycket, böta Trehundrade
Daler Silfver mynt med Ett hundrade fyratio fyra Rubel Silfver, hvaraf
två delar skulle tillfalla Wiborgs Stad och en tredje del Actor Stads
Fiscalen Krogerus; och som de af sagde bok utkomne exemplar, redan
blifvit confiscerade och förstörde, förfölle vid sådan beskaffenhet
utlåtande i denne del. Skolande Utslag i målet, jemlikt fleste
rösterne, uppsättas och Actors exemplar deraf Landshöfdingen i Wiborg
tillsändas».
VI. Julkaisemme tässä seuraavan »Kertomuksen J. Juteinin elämän
vaiheista», joka löytyy N:osta 14 sanomalehteä Sanan Saattaja
Viipurista, päivätty 4 päivänä huhtikuuta 1840:
»Edesmänneen Helmi-kuun 17:tenä päivänä pääsi vanhin virkamies meidän
kaupungin Magistratissa, Magistratin Sihtieri ja Notarius Publicus
Jacob Judén (Juteini), anottuansa, vapaaksi mainitusta virastansa.
Koska hän ei ole ainoastaan toimellisuudensa suhteen viran
toimituksissa ansaitun arvon voittanut kaikilta meidän kaupungin
asujamilta, vaan myöskin monelle ja epäilemätä vielä usiammalle,
Suomenkielen ystävälle mahtaa olla vanha tuttu ja rakas sielu-heimo
Suomen kieltä ja kirjallisuutta kunnioittavien kirjoitustensa ja
toimitustensa kautta,[254] niin tahdomme me, tätä varmaan heitä kaikkia
mokomin kuin itsiämme ilahuttavaista sanomaa ilmoittaissa, niille
maanmiehillemme tiedoksi, joilla tähän (!) asti ei liene ollut
tilapäätä saada häntä tuntemaan, lyhykäisyydessä tiettäväksi saatta
hänen elämänsä menon ja vaiheet.
Jacob Judén, isänsä tolo-pojan (!) Heikki Jutilan 6:desta pojasta ja
2:desta tyttärestä ijän suhteen 5:des, syntyi Jutilan perintö-tilalla
Rahkoilan kylässä, Hattulan pitäjää 15:tenä päivänä Heinä-kuuta vuonna
1781, tuli kolme kesäkautta kotona paime-poikana oltua 24 p. Elokuuta
v. 1793 Hämeenlinnan kouluun, josta hän, niiden aikuisten koulun
hallitus-miesten (Rehtorien) Boreniuksen ja Åkermannin käden alla
kasvanut ja oppia halulla harjoitettua, vuoden 1800 alusta tuli Turun
kouluun ja siinä kevät-puolen vuotta oltua, otettiin 10:tenä päivänä
Syyskuuta samana vuonna Turun Akademiaan Oppivaiseksi, josta hän
erkani vasta 1:senä p. Helmi-kuuta vuonna 1810. Mutta kuin hän
vähä-varaisuudensa tähden ei voinut ylen-aikaa itsiänsä siellä
ylöspitää, niin täytyi hänen antaa itsensä välistäpäin muiden lapsia
opettamaan, ja joutui niin ensistikin jo kohta Akademiaan tultuansa
Turun kaupungissa asuvan Kapteni Mesterton'in taloon, sitten v.
1802-1804 Navon (Nagu) pitäjän Kirkkoherran, Rovasti Mjödhen tykö,
(jonka omaa ja hänen talo-väkensä hyvyyttä hän vielä nytkin
kiitollisuudella muistelee), siintä v. 1805-1806 Juvan (Jockas)
pitäjään Evesti Grotenfeltille, 1807-1808 Maamittarin Stråhlmannin tykö
Ruokolahdelle, 1808-1809 Maa-jako Oikeuden Tuomarille Hamarinille Juvan
pitäjässä, 1809-1810 Sota-Raadin (Krigs-Råd) Forselleksen tykö
Peippolan kartanoon Elimäen pitäjässä, 1810-1812 Baroni Gustaf Wreden
tykö Anjalaan. Ainoastaan väli-aikoina sai siis J. Akademian tienoissa
oppia harjoittaa, nimittäin: 1:i Kapteni Mesterton'illa ollessa, 2:i
1804 kevät-puolla vuotta, jona vuonna hän myös sai Suomen Huone
hallitus Seuralta metalin luonnon vaikutuksia merkitsemästänsä (för
Meteorologiska Observationer) 3:i 1806 syksyllä ja 1807 keväällä ja 4:i
tultuansa kevät-puolla v. 1810 Turkuun pyytämään Suomen kielen
kääntäjän (Translatorin) virkaa Suomen Hallitus Hallitus-oikeudessa
(Regerings-Conseil).--Samana vuonna kesällä kävi hän Tukholmia
kotsomassa(!). Vuonna 1812 15:tenä p. Huhti-kuuta Magistratin Sihtierin
siaiseksi Haminan kaupunkiin tultua, pääsi hän siintä 2:sena p.
Joulu-kuuta v. 1813 Magistratin Sihtieriksi Viipuriin, niin kuin myös
4:tenä p. Kesä-kuuta v. 1815 Laivan-mittaajaksi, oli 2:stä (!) päivästä
Huhti-kuuta v. 1819 21:een päivään asti Tammi-kuuta v. 1822 Viipurin
Apu-Biblia Seuran Sihtierinä ja Helmi-kuun 28:stä päivästä v. 1822
hamaan Toukokuun 18:een päivään asti v. 1832 Viipurin
Korttieri-komitietin Sihtierinä.
Puolen toista kuukauden paikoille sitten päättyi siis J----nilta
julkisen viran toimitus. Ajatellessamme että hän, moninaisia esteitä ja
vastoin-käymisiä vastaan sotiessa ja tärkiäin viivyttämättömäin
virka-töidensäkin välillä säilytti halun ja rakkauden äidin kieleen
puhtaana ja palavana ja että hänen kanteleellansa oli heliä ääni ja
soittajalla silmä selkiä jo silläkin ajalla, kuin sormet melkein
lakkaamata olivat väsyttävissä virka-töissä kiini ja on taivas sangen
tymperä, niin lieneehän meillä syy toivoa häneltä Suomen kielelle uutta
ja runsasta vuoden tuloa nyt, kuin ei viran vaivat ja väsytykset enä
kiellä häntä Wäinämöisen kanteletta ylen-aikaa käsivarrella
kantelemasta, eikä elämän murheet estele häntä, sormet soitto kielillä,
yhä ylös kirkkauteen katselemasta, josta valo alas-vaipuu soittajankin
sieluun selittämään hänelle oman sydämensä tuskin aavistettua syvyyttä,
ja nimeilemään nimettömiä ja sanoihin solmeilemaan tuolta ylhäältä
tuotettuja ihmet-ilmestyksiä, vähemmin näkeville kuolevaisuuden
matka-kumppanille loisteeksi liikunnoillansa. Totta kyllä on meidän
mieheltä elämä-kulku jo kauvan puolen päivän paikkoja ohitse, mutta
kaukana on vielä hänestä elämän ehto-hämärä ja jokaiselle pohjan
pojalle tietty, että keski-illoista vasta alkaa taivas täällä oikein
seljetä ja sinertyä ja mieli mehuta ja liikunto oikein luokostua
liikkuvalta ja työ oikein käydä mieltä myöten työn tekevältä».--Tämän
jälkeen on viittaus viivanalaiseen, jossa sanotaan: »Maininnemme myös
tässä, että meillä on toivona saada jonkun ajan perästä uusi tilapää
puheen jatkantoon samasta aineesta». Ja sitten julaistaan saman vuoden
Sanan Saattajan Viipurista 27 numerossa Lauvantaina Heinäkuun 4 päivänä
seuraava tiedonanto: »Viipurista. Äskettäin mainitsimme tässä Lehdessä,
että Magistraatin Sihtieri J. Juteini edesmenneen Helmi-kuun 17 p.,
anottuansa, vapautettiin pitkällisestä virastansa, jossa myös hänen
elämänsä meno ja vaiheet lyhykäisyydessä tiettäväksi tehtiin, jonka
lisäykseksi tällä kertaa ilolla panemme, että Juteini 26 p.
edesmennyttä Kesä-kuuta Magistraatissa vastaanotti Läänin Kupernöriltä
yhden aivan kauniisti raketun kansiniekan Hopia-maljan, jonka tämän
kaupungin Kaupias- ja Porvari-kunta hänelle lahjoitti kiitollisuudensa
osoitukseksi hänen pitkällisen ja toimellisen palveluksensa edestä.
Tämä malja, tietetty Pietarissa lähes 1500 Ruplalla, paina (!) 11
naulaa, on sisältä kullattu ja ulkoa, paitsi muita kaunistuksia,
yhdellä puolella varustettu Viipurin kaupungin vaakunalla ja toisella
luettaan seuraavaiset piirrokset:
Jakob Jutelnille.
Wiipurin kaupungin Sihtierille,
26 vuotisista vaivoistansa,
Kaupungin kaupiaskunta.
1840.
Mitä hohtava hopia,
Kuta kulta kiiltäväinen,
Nepä muuttuvat moneksi.
Muistosi on muuttumatoin.
Heti tämän jälkeen seuraa »Jaakko Juteinille» omistettu pitkä
ylistysruno, jonka lopussa on merkki -g- ja jonka nähtävästi on
aiheuttanut juuri edellä mainittu »uusi tilapää puheen jatkantoon».
Se kuuluu näin: