Svinhufvudin saapumisesta pääkaupunkiin kertoo Helsingin Sanomat:
»Asessori P.E. Svinhufvudia vastaanottamaan oli Helsingin asemalle
eilen aamulla klo 9:ksi saapunut Ylioppilaskunta ja Teknillisen
Korkeakoulun ylioppilaat lippuineen. Ylioppilaat, jotka seisoivat
osakunnittain lippujensa ympärillä, muodostivat kunniakujan, joka
ulottui aseman viimeisiltä raiteilta torille asti. Lippuineen
olivat myöskin saapuneet Ylioppilaskunnan Laulajat ja Akademiska
Sångföreningen. Kymmentuhatlukuinen kansanjoukko odotteli
asemasilloilla ja Rautatientorilla ja lähiseuduilla.
Juna saapui klo 10 ap. tunnin myöhästyneenä. Asessori Svinhufvudin
astuessa asemasillalle tervehdittiin häntä eläköönhuudoilla.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, pankinjohtaja A. Norrmén lausui:
— Lausun Teidät, vapaan Suomen ensimmäisen pojan, pääkaupungin nimessä
tervetulleeksi!
Tämän jälkeen astui esiin yliopiston rehtori, prof. W. Ruin, joka
yliopiston puolesta toivotti asessori Svinhufvudin tervetulleeksi.
Omaistensa ja ystäviensä seuraamana käveli hra Svinhufvud ylioppilaiden
kunniakujan päähän. Ylioppilaskunnan Laulajain lippu laskeutui hänen
eteensä ja täysilukuinen kuoro lauloi maist. H. Klemetin johdolla 'Yks
voima sydämehen kätketty on ja Akademiska Sångföreningen Olof Wallinin
johdolla 'Porilaisten marssin'.»
* * * * *
Kun laulujen kaiku on vaimennut ja eläköönhuudot laanneet, astuu esiin
Ylioppilaskunnan puheenjohtaja, tri Yrjö Kajava, ja lausuu:
»Herra Asessori! Se jakamaton ilontunne, joka Teidän paluunne johdosta
täyttää koko kansamme mielet, on koonnut Suomen Ylioppilaskunnan tänä
aamuhetkenä tänne lausumaan Teille sydämellisimmät tervetuliaisensa.
Surren olemme nähneet, miten vääryys ja laittomuus ovat viime vuosina
olleet vallassa riistäen meiltä oikeuksiamme toisen toisensa perästä.
Mutta samalla on ihailu ja luottamus täyttänyt mielemme saadessamme
kuulla Teidän kaltaistenne miesten lahjomattomasta ja varmasta
esiintymisestä oikeuksiemme puolesta taistellessamme, esiintymisestä,
joka on pakottanut väkivallan harjoittajatkin kunnioittamaan Teitä
ja epäröimään katalassa työssään. Kuin taikavoimalla ovat olot nyt
muuttuneet. Laittomuuden edustajat ovat poistetut, ja valtiollinen
kevät näyttää koittavan meidän kauan sorretulle kansallemme. Teidän
palaamisenne on meille parhaana uuden kevään merkkinä. Sorrettu Suomi
odottaa Teitä, oikeuksiemme esitaistelija, lakiemme korkeimmaksi
vartijaksi ja suuren ja itseuhrautuvan työnne kruunaamaksi
kunniavahdiksi lakileijonamme sivulle. Näissä merkeissä pyydän saada
Suomen Ylioppilaskunnan nimessä lausua Teidät terve tulleeksi takaisin
isänmaahan. Arvoisat kansalaiset ja ylioppilaat: