Tuhat vuotta sitten ulottui suomensukuisten kansain asuma-alue yli
pohjoisen ja keskisen Venäjän aina Moskovaan saakka, ja niiden
väkiluku oli lähes yhtä suuri kuin venäläisten heimojen, jotka
niiden kanssa kävivät taistelua suurten metsä- ja multa-alueiden
asumasijoista. Taistelu päättyi tappioksi suomensukuisille kansoille,
jotka sitten hajaantuivat erillisiksi heimoiksi ja joutuivat Venäjän
orjuuteen. Yksi näistä heimoista, ostjakit, suomensukuisten kansain
ugrilaiseen ryhmään kuuluva, joutui pakenemaan venäläisten vainoa
pohjoisen Siperian suurten valtajokien Obin ja Irtyshin turviin.
Aikaisemmin olivat ostjakit kuitenkin yhdessä sukulaistensa vogulien
kanssa muodostaneet Jugran mahtavan valtion, josta jo arabialaiset
kirjoittajat mainitsevat. Mutta menetettyään itsenäisyytensä joutuivat
he pysyväisesti Venäjän valtaan noin kolme vuosisataa sitten. Vaikka
monisatavuotinen orjuus onkin painanut ostjakkien kansaa, ja vaikka
erämaat ovatkin pysähdyttäneet heidän sivistyksellisen kehityksensä
luonnonkansan tasalle, on otsjakkien mieliin jäänyt kytemään voimakas
vastenmielisyys venäläisiä kohtaan. Kerrotaan, että viime vuosisadan
puolivälissä elänyt ostjakkiruhtinas Taishin kieltäytyi lähettämästä
poikiaankin venäläiseen sotakouluun, vaikka hänellä siihen korkean
syntyperänsä takia olisi ollut oikeus.
* * * * *
Ostjakit, jotka asuvat Tymskojesta monta penikulmaa länteen ja
pohjoiseen, kävivät silloin tällöin kylässä asioillaan. Heistä
Svinhufvud kertoo:
— Eräänä päivänä aamupuoleen tuli kylään retkikunta oikeita ostjakkeja
poroineen. Kunkin reen edessä oli kolme poroa perätysten. Porot olivat
hyvin sieviä, mutta ukot eivät. Heistä osasi ainoastaan yksi vähän
venättä ja he olivat pakanoita. Heidän rekensä olivat samanlaisia
kuin matkakertomuksissa kuvataan: liistereen tapaiset, jalakset
hyvin korkeat ja ohuista laudoista tehty päällys, missä istuttiin
porontaljoilla. Poroja ohjattiin pitkällä vavalla, jonka päässä oli
sompa. Sillä pukattiin etumaista poroa, että se tiesi mihin kulkea.
Ostjakit toivat oravan, kärpän ja kolonokin nahkoja ja ostivat sitten
jauhoja, suoloja ja teetä. Viinaakin he olisivat ostaneet mielellään,
mutta sitä ei ollut. Kyläläiset kertoivat, että ostjakit ostavat
tavallisesti viinaa ämpäreittäin ja juovat sitä suoraan siitä, ja
sellaisia he pitivät suurina juoppoina.
Venäläisillä oli ostjakkeja varten osittain eri tavarat. Heille myytiin
sellaisia lautasia, joissa oli kaikki sateenkaaren värit. Samoin oli
puodeissa huonoja jauhonsekaisia karamelleja varattuna erityisesti
ostjakkeja varten. Kun kävin puodissa, niin kysyin ihmetellen, ketkä
tällaista tavaraa ostavat. Vastattiin, että ostjakit tietysti.
Tällainen retkikunta tuli kylään pari, kolme kertaa talvessa.
Venäläiset kertoivat muuten, että ostjakit eivät ole koskaan taloissa
yötä. He tulevat aamulla, mutta menevät yöksi suolle, jossa oli ruokaa
poroille. Ostjakit eivät ole tottuneet makaamaan huoneissa eivätkä
nuku hyvin, jolleivät saa olla taivasalla, varsinkin kun metsämiehen
onni huoneissa nukkuen meni pilalle. He olivat venäläisten mielestä
aivan villejä. Emme osanneet heidän kanssaan puhua, mutta sen verran
saimme selville kauppias Prenitsnikovin vaimolta, joka oli kotoisin
Surgutista, ostjakkien alueelta, ja puhui ostjakinkieltä, että heidän
laskusanansa olivat aivan suomenmukaiset. Ensimmäiset laskusanat
olivat järjestyksessään: it, kat, kolm, njel, vet, khut. Useampia ei
Prenitsnikovin vaimo tuntenut.
* * * * *
Siitä surkeasta kohtalosta, jonka alaiseksi samojedit ja ostjakit
ovat joutuneet näillä pohjoisilla maanäärillä, voidaan tuskin kyllin
vaikuttavin sanoin kertoa. Venäläiset anastavat heidän kalliit
nahkatavaransa pilkkahinnasta. He juottavat ostjakkiparat humalaan ja
tekevät kaupat heidän kanssaan silloin, kun heidän harkintakykynsä
on kokonaan poissa. Täten hankkimillaan nahkatavaroilla venäläiset
ansaitsevat moninkertaisesti ja elävät näillä voitoillaan.
Röyhkeydessään ovat venäläiset menneet niin pitkälle, että ovat
jakaneet eri ostjakkiperheet kuin orjat keskenään, joista jokaisella
kauppiaalla on omat oikeutensa alaisiinsa. Saattamalla alaisensa
ostjakit lisäksi hyvin ovelasti velallisikseen venäläiset ovat saaneet
heidät täydelliseen valtaansa.