1:NEN KOHTAUS.

*Joukko talonpoikia._*

_Roponen._ Mitähän asiata luulette, ukot, hänellä olevan?

_Kipuna._ Olkoon mitä tahansa, se vaan muistakaa, miehet, että kun

Roponen kerran mitä sanoo, siihen me muut yhdymme.

_Juvakka._ Tietysti.

_Huttunen._ Jos hän nimittäin vastaa viisaasti.

_Roponen._ Kuulkaa, naapurit, minua! Tuo rautaovi muistuttaa teitä

siitä, kuinka on meneteltävä. Joll'emme käy ankarasti häntä

vastustamaan, istuu pian joka toinen meistä lukon takana. Yksimielisinä

voimme hänen vääryyksiään vastustaa, sen sijaan kuin se yksityiselle on

mahdotonta. Minä arvaan, mitä varten hän on meidät tänne kutsunut.

Pietarista tulleitten tietojen mukaan on jo päätetty päästää kaikki

talonpojat vapaiksi. Nyt ovat talonpoikain haltiat suostuneet antamaan

kaikkialta meidän nimessämme anomuksia hallitsijalle, ett'emme me muka

tahdo laisinkaan vapaiksi tulla.

_Muutamat talonpojat._ Onko se mahdollista?

_Roponen_ Aivan varma on, että hän nyt viekkaudella tahtoo saada meitä

allekirjoittamaan nimemme. Muistakaa, että jos sen teemme, syöksemme

itsemme ja lapsemme ikuiseen auttamattomaan turmioon.

_Kipuna._ Ijankaikkiseen turmioon.

_Juvakka._ Yksimielisyys vallitkoon!

_Kaikki_ Niin!

Viimeinen ponnistus Näytelmä neljässä näytöksessä · 第 21 / 40 题