Katsokaa! Huggsin telakkain työläisten ja kaivosmiesten kirjelmä. He

ovat tulossa tänne, (tullen alas; Straumille). Nyt on ratkaisun päivä —

— Vihdoinkin, lue. (Kääntyy sisarensa puoleen Ihmettelevin elein).

STRAUM (otettuaan kirjeen).

Huggsin tarjoukset?

ROBERT

Lue.

STRAUM

Hirvittävät! (Lukee hätäisesti). "Kaivosmiesten kaikki vaatimukset

täytetään; telakoilla kaikille kaksinkertaiset palkat ja niille, jotka

saapuvat Unioonin telakoilta, kolminkertaiset --"

VI KOHTAUS

(Fox vasemmalta).

FOX

"Mutta jos työläistemme toverit jäävät työhön Unioonin telakoille,

pannaan toimeen sekä kaivoksissa että telakoilla yleinen työnsulku".

Niin kuuluu jatko. Ja lisäksi: Trustin kaupoissa työläisille

kolmanneksen alennus. Se merkitsee: Unioonin liikevaihto lakkaa,

kapitaalimme ei riittä.

STRAUM (synkkänä).

Tätä kilpailua emme kestä.

ROBERT (joka on kävellyt mietteissään edestakaisin).

Emme, ei ainakaan pelkällä kapitaalilla. Mutta me kilvoittelemme. Sillä

minulla on ajatus, joka ei ole missään Huggsin kalkyyleissä numeroitu —

—.

FOX

Robert herra, jos palaatte isänne luokse, jää kaikki ennalleen.

ROBERT

Ennalleen? Siis kuolemaa pahemmaksi. Menkää.

FOX

Menen, hän itse tulee.

ROBERT

Tämä päivä voi olla odottamattomien sattumien päivä. Saattaa käydä

vaikeaksi vastata hänen turvallisuudestaan.

FOX

Hän vastaa kyllä itse itsestään. (Poistuu. Alkaa kaukaa kuulua

työläisten laulama "Ihmisten kapina").

Rinnasta rintahan elämän voima, naisesta lapsehen auringon riemu. —

Taakkoja kannamme kärsimystä emme.

(Laulun alkaessa kuuluu tulevan välihytin vieritse alhaalta nousevia

portaita myöten koneenkäyttäjät; pysähtyvät kuuntelemaan, aluksi

vartalo vain osaksi, sitten kokonaan näkyvissä; poistuvat pian

oikealle).

VII KOHTAUS

(Graciosa on laulun alkaessa tullut ylähytistä korokkeelle, kulkee

laulun aikana Robertia kohti).

GRACIOSA (painautuen Robertin puoleen). Robert, kuinka peloittavan

yksinäinen hän mahtaakaan olla.

ROBERT

Karitsat ovat aina välttäneet petoa, ihmiset Huggsia.

GRACIOSA

Mitä teet, jos tuo peto kaatuu haavoitettuna eteesi?

ROBERT (hermostuneena).

Miksi kyselet?

GRACIOSA

Olet hänen poikansa.

GERTRUD (Straumille).

Minun täytyy lähteä.

STRAUM

Jääkää. Tulkoon tappio tai voitto. Te ette saa olla silloin kaukana.

GERTRUD (Straumille).

Niin — — jossain piilossa ja kuitenkin lähellä — —

ROBERT (ajatuksissaan).

Meillä Huggseilla ei ole isyyttä, ei veljeyttä ei äitiä, ei poikaa — —

GERTRUD (Straumille; jatkaen edellistä ajatustaan).

Se lienee onnellisinta — —

ROBERT (jatkaen).

Vain taistelu maailman tähden.

GRACIOSA

Miten tuomitset hänet?

GERTRUD (Straumille).

Oletteko leikkinyt koskaan piilosilla? Olla yksin ja odottaa

jännittyneenä, koska löytäjä tulee, se ihanasti pelottava — —

STRAUM (vetäen Gertrudin voimakkaasti puoleensa).

Vien teidät turvalliseen piiloon — — (Lähtevät kohti ylähytin portaita;

pysähtyvät portailla, kavahtavat kuin nähden pahaa ennustavan aaveen).

ROBERT (johon Graciosa katsoo yhä kysyvästi; ikäänkuin löytäen

pelastuksen).

Hän on noussut maailmaa vastaan, hänet myöskin tuomitkoon koko maailma,

en minä.

VIII KOHTAUS

(Ernst tulee hitaasti vasemmalle, jää tuijottamaan Robertia ja

Graciosaa, jotka eivät huomaa häntä).

GRACIOSA (Robertille; kuin löytäen innostavan ajatuksen).

Minä tahtoisin viedä hänet maailmasta pakoon, sinne omalle saarelleni.

Jospa hän vain näkisi miten maissipellot kiertävät tulivuoren rinnettä

ja miten sininen meri hamuilee niiden liepeitä sieltä alhaalta — —

nöyrästi ja uskollisesti, vaikka onkin mahtava ja suuri. (Ilostuen).

Juottaisin maitoa kuin sinulle ja silpoisin hänen syötäväkseen

puhtaimmat ytimet — — hoitaisin kuin tytär isää — —

ERNST (nauraen).

Näinkö täällä taistellaan? Parittain kuin Noakin arkissa kaniinit ja

karitsat.

GERTRUD

Veljeni — —

ERNST

Veljeys on ylenyleistä tähän aikaan, ei perheenomaista. (Viitaten

Robertiin). Hän voittaa tai minä. — Ukko parka? Lopultakin vain

testamentti ja riitakapula.

ROBERT (halveksuvasti).

Nautiskelija, aurinko on jo korkealla, mene humaltumaan — —

ERNST

Menen kansaa vastaan ja hoidan sankaruutta, tosin epäprofeetallista,

mutta — — uudenmallista. Odota! (Poistuu hitaasti oikealle. Samassa

kuuluu jälleen aivan läheltä "Ihmisten kapinan" toinen säkeistö).

Taivasten salama lyököhön maahan, hautojen tuhkasta purppuralintu.

Kuoleman kestämme, katkeruutta emme.

(Heti laulun alkaessa Straum johtaa Gertrudin ylähyttiin ja palaa

itse takaisin. Robert johtaa Graciosan taka-alalle. Graciosa jättää

hyvästi Robertille pelokkaana ja tuskaisena, kuin eroaisi taisteluun

lähtevästä; Robertin eleet ja ilmeet osoittavat iloista uskoa voittoon;

Graciosa nousee portaita ja katoo myöskin ylähyttiin).

IX KOHTAUS

(Työläiset tulevat, yhä laulaen paria viimeistä säettä, oikealta ja

levittäytyvät osaksi myös etualalle, joten syntyy vaikutelma, että

työläisjoukko ulottuu laajana armeijana näkymättömiin oikealle. Cox,

kaivosmiesten johtaja, ja Head, Huggsin telakkatyöläisten johtaja,

työläisten etunenässä).

COX

Kaivosmiesten on tärkeätä tietää, miten vastaa Uniooni Huggsin

tarjouksiin.

HEAD

Ja meille — — telakkatyöläisille on kyseessä, päästäkö herroina

yläkannelle vai ryömiäkö pohjaruumaan. Kestääkö tällä telakalla

saalingit ja raakapuut vai rysähtääkö isomasto mereen? — Siitä olisi

nyt saatava tieto.

STRAUM (tunnustellen).

Mitä teette, jos meidän telakkamiehet pysyvät työssään, huolimatta — —

HEAD

Myötäiseen vai vastahankaan, miten päätetäänkin: yhteen ne — —

-päätökset ruuvataan niin telakoilla kuin kaivoksissa. Ei ole muusta

vielä sovittu.

STRAUM

Mikään inhimillinen voima ei kykene nyt, yhtäkkiä, tätä telakkaa

laajentamaan nelin-, viisinkertaiseksi — —

HEAD

Siinä sitä ollaan — —

COX

Myös kaivostyö joutuu sulkuun, jos eivät täkäläiset siirry Huggsin

telakoille, älkää unohtako sitä.

HEAD

Jos koura sinne tai kaikki tänne, siinä on asioitten runko. Onko

Unioonilla lisätä perävannas ja ruoripuu?

STRAUM

Olemme varustautuneet kilpailuun, emme yli järjellisten rajojen

syöksyvää itse-hävitystä ja kaiken-hävitystä vastaan. Tämä on

ennenkuulumaton yllätys. Myönnän: tänä hetkenä on teidän käsissänne

tämän telakan kohtalo.

III KONEENKÄYTTÄJÄ

Ei meidän, vaan Huggsin!

ROBERT (astuen esiin).

Juuri teidän! (Hetken hiljaisuus).

III KONEENKÄYTTÄJÄ

Kylläkai — — Huggsin kourasta raha tai kurniva maha! Valitaanko, pojat?

ROBERT

Teidän edessänne punnitaan tänä hetkenä kahta maailmaa eikä vaan

nälkäviikkoa ja viikkopalkkaa. Valitkaa, ettekä pääse valitsemasta. Nyt

ei punnita ainoastaan teidän sydäntänne, vaan myöskin teidän aivonne!

JOUKKO (eri huudahduksia).

Kuulkaa! Aivot? Jokos niitäkin tarvitaan?

ROBERT

Juuri niitä. Ennenkuulumatonta tunnottomuutta vastaan on asetettava —

ennenkuulumaton ihmisten kapina.

JOUKKO (valtava suosion kohina).

ROBERT (vaimentaen lujalla liikkeellä nopeasti äänet).

Ei, ei! — Jälleenkö kuuntelette verenne kohinaa, ette aivojenne?

Barrikaadeista ei ole nyt kysymys — — Nyt on edessänne rauhallinen

yhteisuhri.

III KONEENKÄYTTÄJÄ

Apostolit ovat ennenkin saarnanneet.

I KONEENKÄYTTÄJÄ

Ja aina on saatu itse haavat nuolla.

JOUKKO (suosion kohinaa).

COX

Kuunnelkaa häntä. Te tunnette minut kaikki. Olin Huggsin palvelija.

Luovuin hänestä, koska näin, että ihminen ei syö enää leipäänsä otsansa

hiessä, vaan myrkyllä sekoitettuna. Huggs tärvelee päivästä päivään

meidän sielujamme, miehet, siitä on nyt kysymys.

III KONEENKÄYTTÄJÄ (pilkallisesti).

Ollaankos tässä jo viimeisellä tuomiolla!

COX (vakavasti, lujasti).

Ollaan, siellä juuri ollaan.

ROBERT

Totta on, että apostoleita on teillä ollut tähän saakka monta. He

ovat liikuttaneet teidän sydäntenne veret. Te olette syöksyneet

barrikaadeille kuin sankarien lauma sortoa vastaan. Veren kohina

ja paine oli teidän kaikkien suonissa sama, ja te hurmaannuitte

sen yhteiskohinasta. Se oli joukkosielun veriuhri. Se oli viime

vuosituhannella kaunis. Nyt ei se auta enää ketään eikä teitä.

III KONEENKÄYTTÄJÄ

Herra ei taida tietää, että helpompi on vuotaa verta kuin nähdä nälkää

— —

ROBERT

Ja olette oppineet kuitenkin toisenkin keinon. Te kestitte lakkoaikojen

nälkäviikot voittaaksenne itsellenne edes alkeelliset elämänehdot. Se

oli teille pakko. Jokaisen itsesäilytysvaisto vaati enentämään huomisen

leipää. Ei ollut silloin kysymys rikkaudesta ja nälästä, vain nälästä

ja nälän torjumisesta. Mutta nyt on. Huggs tarjoo teille kokonaisen

omaisuuden, tai — jollette taivu — nälkäviikkoja. Ja mitä varten?

JOUKKO

Niin, mitä varten? Selitys! Kuulkaa!

ROBERT

Jos tämän telakan laivat valmistuvat kaikki, jatkuu Unioonin tuotteiden

ja — ennenkaikkea — raaka-aineiden ja viljan vienti Eurooppaan, jos

eivät, tyrehtyy kaikki: sikäläiset tuotantolaitoksemme lakkaavat

pitkäksi aikaa käymästä, työttömyys ja nälkä uhkaa koko maanosaa — —

JOUKKO

Luonnotonta! Hullua!

COX

Tämän kaiken hän tekee, jotta hänen maapalloa kiertävä käärmeensä

pääsisi puremaan omaa pyrstöänsä.

ROBERT

Hyljätkää Huggsin tarjoama rikkaus, asettakaa lakko työnsulkua vastaan

sekä Huggsin telakoilla että kaivoksissa. Siinä on rauhallinen

yhteisuhri, joka estää Huggsin kaiken-monopoolin täyttymästä — —

(Hetken hiljaisuus).

X KOHTAUS

(Gertrud, ja hetken kuluttua Graciosa ilmestyvät taka-alan korokkeelle).

LAIVAPOIKA (astuen esiin; katsoen Gertrudiin ihastuneena kuin

ilmestykseen).

Katsokaa!

JOUKKO (katsoo kirkkaassa valaistuksessa seisovaa Gertrudia vaieten ja

ihailevasti).

LAIVAPOIKA

Pelkäättekö, isot miehet?

ROBERT

Vastatkaa ja todistakaa, että joukkosielu on saanut sydämen lisäksi

myöskin aivot.

GERTRUD (korokkeelta; saaden yhtäkkiä rohkeuden; suloisesti).

Uskokaa veljeäni, hyvät miehet--

HEAD (kääntyen joukon puoleen).

Totisesti, tämän me teemme, ja vakaalla järjellä.

I KONEENKÄYTTÄJÄ

Huggsin almut laidan yli mereen!

JOUKKO (vakavasti, valtavasti).

Sen teemme! Teemme! (Äkkiä lakkaa huuto, kaikki kääntyvät tuijottamaan

taka-alan korokkeelle).

XI KOHTAUS

(Huggs, puettuna pitkään, laajaan päällysnuttuun, seisoo korokkeella.

Hetken hiljaisuus).

HUGGS (synkästi, lujasti).

Työläiset, teidät on petetty.

HEAD (uhkaavasti).

Ketkä pettävät?

HUGGS (osoittaen Robertia ja Straumia).

Nuo herrat tuossa. (Astuu korokkeelta, jolloin työläiset vetäytyvät

taaksepäin, niin että vain pienehkö ryhmä ja johtajat jäävät enää

näkyviin oikealle. Gertrud ja Straum siirtyvät taka-alalle vasemmalle).

HEAD (Huggsille).

Kuuliko herra, että työläiset päättivät ryhtyä lakkoon Huggsin

telakoilla ja kaivoksissa?

HUGGS

Ryhtykää, mutta sillä ette pelasta Eurooppaa. Se kohtalo, jonka nämä

herrat väittivät voivansa estää, on jo täyttynyt. Tämän he jättivät

teille sanomatta houkutellakseen teidät mielettömään tekoon.

COX

Meitä ei peloiteta sanoilla.

HUGGS

Venäjän viljavarastot on suljettu, Aleksandrian viljamarkkinoille ei

tule Saharasta tonniakaan. Täältä, Amerikasta, on kaikki viljanvienti

keskeytetty. Teuraskarjoistamme ei lähetetä Eurooppaan palastakaan

lihaa. Miten käy silloin sen inhimillisen lihan, joka Euroopassa

elää meidän armoillamme ja ylpeilee siitä ylellisyydestä, jota se

sanoo kulttuurikseen. Sillä on nyt jäljellä saksalaiset patentit,

ranskalaista shampanjaa, englantilaiset vaatteet ja rautaa, niin — —

raudan saa se pitää raadellakseen itseänsä. — Voitte muuttaa tilanteen

vain tahtooni taipumalla, kuten näette.

STRAUM.

Amerikan kaikki vilja ei ole Huggsin. Juuri tällä telakalla nousevalla

laivastolla saa Uniooni tyydytetyksi Euroopan viljantarpeen omista

varastoistaan.

HUGGS (kuivasti).

Olette myöhästyneet. Vaikka laivanne lähtisivät tänä päivänä satamasta,

eivät ne ennätä estämään sekasortoa, jota siittävät parhaillaan mieliä

kauhistavat huhut. Minä vain — päästämällä viljatulvan Venäjältä

länteen — voin tyynnyttää mielet yhdessä päivässä. Valitkaa.

ROBERT

Tottakin, valitkaa! Tuossa on mies, jonka järjestelmään kuuluu nälkä ja

rutto, sillä hän omistaa. Mutta me sanomme: Meidät omistetaan, meidät

omistaa se kansa, joka isoo ja janoo, vaatettaa itsensä ja rakentaa

koteja — —

HUGGS (keskeyttäen).

Juuri niin: minä omistan ja siksi tarjoan lisää. (Työläisille).

Kaivoksissa kaksinkertainen palkka, kolminkertainen telakkamiehille

ja täältä sinne siirtyville viisinkertainen. Kuukaudessa on teistä

jokainen pohatta koko elämänsä ajaksi.

ERNST (ilmestyy oikealta taka-alan korokkeelle).

Tulipalo! Huggsin telakat ovat syttyneet tuleen! Katsokaa — — (Hetken

hämmästynyt hiljaisuus). Juoskaa, pelastakaa parakeista ryysynne

ja repaleenne. (Nauraa hohottavasti, tulee näyttämölle ja katoo

vasemmalle. Joukko katoaa sekavan melun vallitessa oikealle. Robert,

Gertrud, ja Straum seuraavat joukkoa. Huggs seisoo hetken liikahtamatta

paikallaan, nousee sitten korokkeelle ja katoo oikealle).

(Näyttämö valaistuu tulipalon voimasta vuoroin luonnottoman kirkkaaksi,

vuoroin hämärtyen, joten levoton valaistus ympäröi siellä liikkuvat

ihmiset).

XII KOHTAUS

(Graciosa tulee ylähytistä, juoksee levottomana näyttämölle, aikoo

oikealle).

ERNST (kiirehtien vasemmalta, pysähdyttäen Graciosan).

Graciosa! (Langeten polvilleen hämmästyneen Graciosan eteen,

teeskennellen palavasti katumusta). Kuuntele minua. Voin pelastaa

veljeni ja isämme, jos autat minua.

GRACIOSA (koettaen irtautua).

Päästä! Enkö ole nähnyt, että kieleltäsi valuu myrkky —

ERNST

Jos mielen katkeruus on myrkkyä, olet oikeassa. Pelasta minut siitä,

kosketa sisaren-käsin tätä häväistyä otsaa ja sydämeni lientyy

hyvittämään, tekemään nöyriä tekoja — —

GRACIOSA (eroten).

Älä kosketa minuun! Pelkään sinua — —

ERNST

Lapsuuteni nimessä, jonka isäni myrkytti uskomalla kaikessa Robertiin

eikä missään minuun, joka teki valheesta minulle leikkikalun, sen

uhallakin: nyt puhun totta, — — nyt tunnen — — isäni olleen oikeassa;

Robert on suurempi minua — — Tahdon pelastaa hänet vaarasta.

GRACIOSA (hätääntyen).

Mistä? Uhkaako — —

ERNST

Sitä ennen: Sano, että uskot minuun, ja vaikka jäisit ainoaksi koko

maailmassa, saan minäkin uskon, että elämä on antanut minulle anteeksi.

En pyydä muuta kuin antaa itseni uhriksi — —

GRACIOSA

Mikä on tuo vaara?

ERNST

Sano, että uskot minuun! Muuten en jaksa nousta pelastavaan tekoon,

sillä kostajan pakkopaita lamaa vielä lihakseni, vaikka heräsikin

sydämessä katumus.

GRACIOSA

Mikä on uhrisi, sano?

ERNST (kääntäen kasvonsa Graciosan puoleen).

Voivatko kyyneleet valehdella? Katso — — Vuodata puolestani ainokainen

kyynel — — yhteiskyynel — —

GRACIOSA (heltyen).

Poika parka — — Uskonhan toki.

ERNST (tarttuen Graciosan käteen; vetäen puoleensa; kuumasti).

Olet kaunis kuin saalis. (Graciosan säikähtäessä; muuttautuen taas

nöyräksi). Ja suloinen kuin pyhimys — —

GRACIOSA

Puhu.

ERNST

Kuule siis: veljeni voi tulla isänsä surmaajaksi.

GRACIOSA

Valhe!

ERNST (nopeasti).

Ei hän, ei hän — — Mutta joukko hänen kannattajiaan — työläisiään on

valmis tiukan tullen Huggsin murhaan. Sama joukko pani telakat tuleen.

— Ei Robert, mutta johtajan niskoille lankee syy — — (Anovasti). Sanoit

uskovasi — —

GRACIOSA

Me pelastamme hänet? Autatko minua?

ERNST (nousten; eroten).

Vaaran käydessä uhkaavaksi me viemme hänet turvaan —

GRACIOSA

Minun kotosaarelleni — —

XIII KOHTAUS

(Huggs ilmestyy oikealta korokkeelle, jää katsomaan yhä oikealle).

ERNST (kuulee ääniä).

Erotkaamme. Kukaan ei saa tietää salaisuudestamme, muuten — —

GRACIOSA

Ymmärrän — —

ERNST

Sinä saat hänet lähtemään, en minä.

GRACIOSA (poistuu oikealle).

ERNST (korokkeelta laskeutuvalle Huggsille; ivallisen terävästi).

Leikkivätkö ryysyläiset Huggsin selän takana kohtaloa?

HUGGS

Murhapoltto ei ole minun silmissäni kohtalo. Se oli vain sattuma, joka

näytti minulle jälleen, miten hyvä on poikani Robert — —

ERNST

Totta kai — —

HUGGS

Hän yritti mahdotonta henkensä uhalla — — yritti pelastaa. (Itsekseen).

Onnellinen sattuma — — Nyt tiedän millä hänet voitan.

ERNST

Piru vieköön — —

HUGGS (miettivästi).

Ja toinen on sinun kasvojesi näkeminen. — Sinunkaltaistasi ei voi

voittaa hyvyydellä, vain voimalla. Robertia ja minua ei lannista voima,

mutta hyvyys.

ERNST

Mitä sanoitkaan?

HUGGS (kääntyen oikealle).

Mutta suuri, ennenkuulumaton sen täytyy olla.

ERNST (nauraen melkein iloisesti).

Isä parka — — olet oppilaani! (Noustuaan taka-alan portaikolle). Hyveen

ja katumuksen näyttelyssä olen sinua edellä! (Korokkeelta). Olen

poikasi edestä ja takaa. (Katoo oikealle).

XIV KOHTAUS

(Robert ja Graciosa oikealta).

ROBERT (isälleen).

Oli turha yrittää. Telakka on tulimerenä laidasta laitaan.

HUGGS

Tule lähemmäksi. Tämä taistelu telakoista on nyt heitetty tienoheen.

Nyt en enää pakoita sinua, en uhkaa maailmaa, heitän pois kaiken, koko

voimani. Vain hyvyydellä peitän sinut ja väkesi. Poikani, tule kanssani

kotiin — — tulethan — —

ROBERT (Graciosalle).

Mitä tämä merkitsee?

GRACIOSA

Kuuntele häntä.

HUGGS

Tule äitisi kuvan eteen ja vanno, että hallitset testamenttini mukaan,

niin — — saat jakaa puolet koko omaisuudestani köyhille, työläisille.

Eikö riitä se hyvyyden määrä?

ROBERT

Asettaako hyvyyskin ehtoja? (Siirtyy vasemmalle).

GRACIOSA (Robertille).

Sääli häntä, etkö näe, että hänellä on ihmisen sydän. (Ohjaten Huggsia

Robertia kohti). Katso, Robert.

XV KOHTAUS

(Straum ja Gertrud kiireesti oikealta; kulkevat kohti taka-alan

portaita, pysähtyvät näiden juurelle).

HUGGS (Robertille).

Tule, vanno. Ja puolet rikkaudestani saat siroittaa ympärillesi, sinä

vuosituhansien ainoa Kroisos.

GRACIOSA

Ihmeellistä — —

ROBERT (puoliisi itsekseen).

Sehän voisi muuttaa koko maanosan elämän — —

HUGGS

Niin, ne almut kantaisivat hyvän hedelmän — —

ROBERT (punniten).

Lopultakin — — (äkkiä). Kenelle?

HUGGS

Kaikille. Ne kiertäisivät — —

ROBERT

Ja palaisivat?

STRAUM

Ne palaisivat kaikki takaisin Huggsin pankkiholveihin.

HUGGS

Mikä kiertää, se myöskin palaa ja menee taas — —

STRAUM

Ja toisi uutta voittoa!

HUGGS

Ehkä — — jos järjestelmä on nerokas — — (Robertille, kuin huomaamattaan

innostuen; äkkiä alkaen). Se on parhain kaikista! Siroita rahaa, se

palaa, anna almuja, saat ne takaisin ja voitoksi nöyriä selkiä, myö

tavaraa, saat vielä enemmän voittoa, nuku rauhassa yösi ja kultaharkot

kasautuvat jättiläisvuoriksi. (Sairaalloisen ihastuneena). Se on

järjestelmistä nerokkain ja parhain — — (Lyyhistyy kuin väsyneenä

erästä kulmaketta vastaan).

ROBERT (keskeyttäen).

Olet sairas, isä parka.

HUGGS (kavahtaen pystyyn; hetken vaitiolon jälkeen).

Sairas? minäkö sairas? — Niinkö? Hyvyyskö sairautta? Totta kai — —

ROBERT

Sen tulee olla luopumista.

HUGGS

Kukaan ei ole tätä ennen luopunut niin määrättömistä rikkauksista — —

ROBERT

Et luopunut järjestelmästäsi.

HUGGS

Järjestelmä? — Jättiläisaivot! Maailma itsessään. Ainoa jumaluus!

ROBERT

Jatkakoot ne siis toivotonta takomistaan. (Kääntyy, poistuu kohti

koroketta).

HUGGS (julmasti, kylmästi; pysähdyttäen Robertin ehdottomasti). Kyllä!

Ikuisesti. Mutta sinä jatkat vain maailmansotaan saakka, toiseen

maailmansotaan. — Sen alkaminen on vallassani.

ROBERT (vavahtaen).

Sanoja, sanoja — —

HUGGS (kylmän tarmokkaasti).

Todistan ne. Miksi uhrasin suunnattomia summia saadakseni aikaan Saksan

ja Venäjän liiton?

ROBERT

Heitit Saksan teollisuuden kitaan Venäjän luonnonrikkaudet, koska kone

ilman maata ruostuu, ja maa ilman konetta on marto.

HUGGS

Puoliksi oikein, ei kokonaan. Miksi — Sahara-kysymyksen aikana — estin

Saksan ja Italian aikoman sodan, vaikka olisin voinut sen turvin

perustaa Pohjois-Afrikkaan vasallivaltion. Nyt sensijaan annoin

puoliksi kummallekin suojelusherruuden Saharan alueisiin. Miksi?

ROBERT (tinkimättömästi; pohjimmaltaan kauhistuneena).

Mihin tähtäät?

HUGGS (riemuiten).

Englantiin! — Estin sodan säästääkseni velallisteni voimia Englantia

vastaan, jonka tylsäjärkinen kansanvalta on synnyttänyt kaiken sen,

mikä vielä estää valta-aatteeni toteutumasta — —

GERTRUD (peittäen korvansa käsillään, valittaen).

Isä, vaikene — —

STRAUM (tukahtuneesti).

Älkää vitkastelko — —

ROBERT

Eikä sinulla ole rajoja!

HUGGS

Ei, mutta teillä on. Maailmansota syntyy sinä hetkenä, jolloin Saksa,

Italia ja Venäjä saavat käskyni. — Tahdotko nähdä salaiset sopimukset?

Lähde mukaani, näytän ne — —

ROBERT (on alkanut levottomana liikehtiä).

En, en —'— uskon — — kaiken. (Puoliksi Straumille, puoliksi itsekseen).

Järki? Hulluus, hulluuden nerous! Mitä tämä on, sano!

STRAUM

Se on nerouden mielenvikaisuutta.

ROBERT (kärsivänä, toivottomana).

Tämä on kaiken ihmiselämän sammumista — —

HUGGS (katkerasti).

Luultavasti. Eikä kenellekään vahingoksi.

GERTRUD (kuin hätähuutona).

Sen olen nähnyt hänen silmistään — — koko elämäni ajan. Siksi olen

vavissut hänen lähellänsä. Hänellä on se voima, hänellä on se voima — —

GRACIOSA

Ei, ei, älkää syyttäkö häntä. Ettekö näe, että hän on sairas.

HUGGS (todellisella tuskalla).

Olen poikani tähden kärsivä isä — — en sairas.

ROBERT

Olet Valheen isä — —

HUGGS

Olkoon, kunhan vain voitan sinut itselleni. Etkö näe, voit pelastaa,

maailman, mutta vain itsellesi, et muille. (Kuuluu lähenevän

kansanjoukon ääniä). Kuule, he tulevat Julista heille, että olet

Huggsin trustien ylimmäinen herra: sota estyy ja he saavat almuja minun

pöydältäni, niin että läkähtyvät. (Robertin vaietessa). Vaikenet?

(Hyvillään). No, niin — — (Puoliksi itsekseen). Se olikin viimeinen

valttini. Poikani — — (Pienehkön joukon työntyessä esiin; iloisen

ystävällisesti). Miehet, älkää huolehtiko, vahinkonne korvataan.

HEAD (synkästi).

Nyt pani toimeen työnsulun Jumala — — sekin näyttää olevan meikäläisiä

vastaan.

HUGGS

Mutta Jumalan sijainen maanpäällä on tällä kertaa puolellanne. Huggsin

telakat rakennetaan tuhasta. Työtä riittää kyllä.

JOUKKO (ihmetyksen kohinaa).

HUGGS

Tuo tulipalo on vain ilotulitus! Nyt vietetään, katsokaas, juhlapäivää.

Sillä tästä päivästä alkaen on Huggsin trustien herra — ja teidän

isäntänne — mies, jota rakastatte. Tuossa hän on: Robert Huggs, poikani

— —

ROBERT (kooten koko voimansa).

Älkää kuunnelko häntä. Muistakaa päätöksenne. Se oli lakko.

HUGGS (hätkähtäen).

Mitä? Eikö vieläkään? (Hetken vaitiolo; joukolle). Hän epäilee vielä.

Mutta me yhdessä hänet taivutamme. (Äkkiä, kiihoittavasti). Etuja,

summattomia etuja saatte, jos poikani suostuu luonnolliseen isänsä

perintöön. Puolet pääomistani saa hän jakaa Huggsin työläisille yli

koko tämän maan maaosan. Taivuttakaa hänet ja samana hetkenä olette

perillisiäni kaikki — —

HEAD

Lakko pysyy!

JOUKKO

Eläköön Head, eläköön Cox! Robert!

HUGGS (liikehtii hetken raivoissaan, pysähtyy, katsoo joukkoa synkän

päättävästi).

Murhapolttajat — —

HEAD

Varokaa heittämästä väärää syytöstä!

JOUKKO (kumeata murinaa).

HUGGS

Fox, Fox! — Olette oikeassa: armon aurinko tai kuoleman varjo.

(Uhkaavasti) Varjoni tulee.

XVI KOHTAUS

(Fox vasemmalta).

HUGGS

Fox, mitä tietoja Euroopasta? Ilmoita, kaikille.

FOX

Venäjä, Saksa ja Italia asettaneet joukkonsa liikekannalle. Englannin

laivasto lähtenyt merelle suljetuin määräyksin.

HUGGS

Kuuletteko? Minäkin osaan sytyttää. Jatka.

FOX

Englannissa on julistettu yleinen asevelvollisuus. Sotaa pidetään

varmana.

HUGGS

Mutta sodanjulistukset puuttuvat. Tiedättekö, miksi?

FOX

Englannin ja Saksan lentolaivastot kahakoineet Pohjanmerellä. Panaman

kannaksella on Amerikan koko lentolaivasto, valmiina lähtöön.

HUGGS

Mutta lähtee vasta käskyni tultua. Samoin kuin sodanjulistukset. Ne

lentävät rajojen yli Huggsin määräyksestä, jonka sanamuoto on valmis.

COX (tyrmistyneen hiljaisuuden jälkeen).

Mitä meiltä lopultakin vaaditaan?

HUGGS (Osoittaen Robertia).

Ihmisten kapina · 第 2 / 4 段