Paha pahalle palkka.
Aisoopos ja Katukonna.
Menestys vetää monen konnan vahinkoon.
Aisoopoa eräs konna iski kivellä.
Kah, hyvä, sanoi, hänell' äyrin antaen,
Ja vielä: myötäni ei ole enempää,
Mutt' enemmän sun saamaan näytän paikalla. 5
Näet tuossa rikas mahtava; niin häntäkin
Kivellä iske, saatpa palkan ansaitun.
Tuo todeks' otti, teki niinkuin neuvottiin,
Mutt' toivo petti ilkeyden typerän;
Sill' pahan työnsä palkan hän sai hirressä. 10
Satu 6.
Naurettava kunnottoman uhka.
Kärpänen ja Muuli.
Kärpäinen aisall' istuin torui muulia:
Kuin laiska olet, etkö astu kiiruummin?
Kats' ett'en pistä pistimelläin kaulaasi!
Tä vastas': sinun sanoistas en huolikkaan,
Vain pelkään etu-istuimella istuvaa, 5
Ku ruoskallansa länget olkiin likentää
Ja suuni pitää kovill' kuolattimilla.
Siis lakkaa moitista pois mitättömästä,
Sill' verkkani ja juoksuin tiedän paremmin.
Tuo satu sopii sitä sievin nauramaan, 10
Ku kunnotonna turhaa uhkaa yrittää.
Satu 7.
Vapaa on köyhänäkin
Orjaa rikastakin onnellisempi.
Susi ja Koira.
Kuin vapaus suloinen, on mieli jutella.
Sai syötti-koiraa susi nälkään nääntyvä
Kohtaamaan, tervehtää oil ensin asia,
Sitt' puhuttelemaan: mistä, veikko, karvasi
Niin kiiltää, ruoalla mill' olet lihonnut? 5
Minä paljoa vahvempi juur' näännyn nälkähän.
Niin tuohon koira: ehto sull' on samainen,
Jos isännälleni voit saman toimittaa.
No mitä? kysyi. Olla oven vartia
Ja yöllä karkottaa pois varkaat talosta. 10
Kyll' siihen valmis oon; nyt lumet sateetkin
Mun täytyy kärsiä ja metsän kurjuutta.
Huokeempi paljoo katon alla elellä
Ja runsaan ruoan saada ravinnoksensa.
Siis kanssani! Mutt' käydessänsä katsahti 15
Susi koiran kaulaa kulunutta kahleista.
Mi, veikko, tuo? Ei mitään. Sanos kuitenkin!
Kuin kiivaaks' näytän, sitovat mun päiväksi
Lepäämään päivällä, ett' yöllä valvoisin.
Hämärässä päästetty käyn kunne tahtonen. 20
Mull' suotta tuovat leipää, luita isäntä
Tuo pöydältänsä, väki pistää paloja
Ja keitoksien jäännöksiä kylliksi:
Niin vaivattani vatsa kyllin täytetään.
Mutt' saatko mennä mieltäs myöden poijeskin? 25
En varsin. Pidä kehuttusi hyvänäis;
Minä pyydän vapaa olla, vaan en hallita.
Satu 8.
Varsin hyvä on kyllä kaunis.
Sisar ja Veli.
Kuin neuvotaan, niin ota ojennukseksi.
Eräällä tytär aivan rumannäköinen
Ja poika oli eri-kaunis kasvoilta.
Nuo kuvastimeen istuimella äitinsä
Laps-askaruksissa sattuivat katsomaan. 5
Tuo kerskaa kauneuttans, toinen vihastuu
Eik' kärsi veljens ilo-pila-puheita,
Ottaen kaikki (kuinkas sitte?) pilkaksi.
Siis juoksi isän eteen kannattelemaan
Ja ankarasti pojan päälle valitti, 10
Ku mieheks' syntynn' naisten osaan koskenut.
Molempii isä syleili ja suuteli
Ja samaa molemmille jakoi rakkautt':
Te joka päivä kuvastimeen katsokaa,
Sinä, ettes pahuudella muotoas turmelis'; 15
Sinä, ettäs tavoillasi muotos voittaisit.
Satu 9.
Kustas löydät uskollisen ystävän?
Sookrates Ystävillensä.
Nimi ystävän yleinen, usko harvainen.
Kuin vähän huoneen hällens teki Sookrates,
(Jonk' kuollon kärseisin, jos maineen voittaisin,
Enk' laita loppua, jos jälkeen siunataan);
Niin joku kysyi joukosta, kuin tapa on: 5
Semmoinen mies, miks' huoneesi niin ahtaaks' teet?
Oi, joska tämän ystävillä täyttäisin!