6. Uskonpuhdistuksen vaikutus.

Suurimpia syitä Suomen kansalle kiittää Luojaa armollisesta

johdatuksesta on se, että me jo näin aikaiseen saimme omistaa

itsellemme kristinuskon puhtaimman muodon. Ainoastaan niiden kansojen

parissa, jotka luopuivat vanhasta, ihmislisäyksillä saastutetusta

uskonnosta, on näet sivistys ja valistus voinut tulla koko kansan, niin

alhaisten kuin ylhäistenkin omaksi. Jumalan puhtaan sanan tunteminen

vaikutti myös osaltaan sen, että kaikki tavat paranivat ja jalostuivat

näiden kansojen parissa. Katolinen usko ei ollut voinut vähääkään

hävittää vanhaa taikauskoa. Samoja loitsurunoja kuin ennenkin

käytettiin yhä edelleen tauteja sekä muita tapaturmia vastaan. Ukon ja

muiden jumalien sijaan oli vain pantu Kristuksen, Maarian sekä pyhäin

miesten nimet. Maariaa esiin. kutsuttiin avuksi lapsensynnytystuskissa.

Pyhä Yrjänä eli Jyry oli jälkimäisen nimensä tähden, joka muistutti

Ukkoa, tullut karjan suojelijaksi. Pyhällä Olavilla näkyy olleen

tekemistä viljan menestyksen ja Pyhällä Katrinalla lampaitten terveyden

kanssa. Pyhät miehet ylimalkaan olivat saaneet entisten maahisten eli

kotihaltiain arvon ja toimet. Kaikkia näitä palveltiin senvuoksi ja

heidän päiviänsä vietettiin suurella juhlallisuudella. Sanalla sanoen

vanha pakanallinen usko oli kansassa katolisella aikakaudella melkein

muuttumatonna pysynyt; ainoastaan nimet olivat osittain tulleet

toisiksi. Kauan, paikoittain meidän aikoihin asti, se on tunnustettava,

oli uudellakin uskolla taistelemista, ennenkuin se sai nämät jäännökset

oikein perinpohjin poistetuiksi.

Ulottuipa meillä uskonpuhdistuksen siunaus vielä paljoa ulommaksikin.

Uskonpuhdistushan laski alun meidän kielemme viljelykselle ja sillä

koroitti sen arvon raakojen nurkkakielien yli, jotka ovat tuomitut

sivistyksen levitessä häviämään. Tämä viljelys, vaikka se kauan aikaa

melkein yksistään pysyi kirkon rajoissa, valmisti kuitenkin kieltämme

siten, että me nyt voimme käyttää sitä valtakielenämme kaikissa

asioissa. Jollei suomea silloin olisi ruvettu kirkoissa käyttämään,

niin ei nykyään voisi olla puhettakaan suomalaisesta kansallisuudesta.

Enin osa kansaamme olisi sulautunut yhteen ruotsalaisten kanssa;

ainoastaan korpien ja rämeitten takana olisivat siellä täällä jotkut

raa'at mökkiläiset pitäneet sen omanansa.

Vielä aikaisemmin olisivat uskonpuhdistuksen siunaustatuottavat

vaikutukset alkaneet meillä ilmaantua, jollei Kustaa kuninkaan ahneus

olisi ollut haittana. Muissa maissa, joissa puhdistettu oppi pääsi

valtaan, käytettiin runsas osa ryöstettyjä kirkonvaroja vanhojen

koulujen ja yliopistojen ylläpitoon, vieläpä uusienkin perustamiseen.

Mutta Ruotsin valtakunnassa kävi toisin. Kustaa Vaasa ei näyttänyt

pitäneen kouluista suurta lukua. Hän antoi Sten Sture vanhemman

perustaman yliopiston Upsalassa jälleen hävitä ja jätti sangen niukasti

varoja kouluille. Niihin ei siis voitu saada kunnon opettajia. Kun

samoihin aikoihin myös papinpalkkoja vähennettiin ja papinarvoa

ylimalkaan halvennettiin, niin oli siitä myös seurauksena, että

rikkaammat, korkeammat säädyt eivät enää, niinkuin muinoin, lähettäneet

poikiansa kouluihin. Oppilaat olivat kaikki köyhiä talonpoikien tai

porvarien lapsia, joilla ei ollut varaa pitkittää opintojansa

ulkomailla. Tapahtui myös yhtenään, että kuningas tai hänen

virkamiehensä väkisen ottivat nuoria teinejä kesken koulunkäyntiä

kirjureikseen, josta syystä eivät alhaisemmatkaan vanhemmat mielellään

tahtoneet lähettää lapsiansa niin turvattomalle, epätietoiselle tielle.

Uskonpuhdistuksen ensimäisinä aikoina joutui siis korkeampi oppi niin

Suomessa kuin Ruotsissakin sangen rappiolle.

Kertomuksia Suomen historiasta II Kustaa Vaasa · 第 11 / 25 题