SANNA. Herra Jestas sentään! Herra Jestas sentään! (Hieroo kämmeniään.)

SANTRA (nauraen Sannan kiukulle). On siinä todenperään siunaamista!

SANNA (polkien jalkaansa). Suus' kiinni jo!

SANTRA. Kes, kesi Sinäköhän se minun suuni tukit?

SANNA. Minä, ja niin, ettei se enää aukiakaan. (Heristää nyrkkejään

Santraa kohti.)