TÄTI HAMMASTAUTI.

— Mistä me olemme saaneet tarinan?

— Tahdotko tietää sen?

Me olemme saaneet sen tynnyristä, missä säilytetään vanhoja papereja.

Moni hyvä ja harvinainen kirja on joutunut ruoka- tai

vihanneskauppiaalle, ei luettavaksi, vaan tarve-esineeksi. Tarvitaan

paperia tärkkelys- ja kahvipaputötteröiksi, paperia rasvasilliä, voita

ja juustoa varten. Kirjoitetutkin paperit kelpaavat tarkoitukseen.

Tynnyriin joutuu usein tavaraa, jonka ei pitäisi joutua tynnyriin.

Minä tunnen erään vihanneskaupan apulaisen, ruokakauppiaan pojan.

Hän on saanut kulkea kellarin ja ensi kerroksessa sijaitsevan puodin

väliä. Tällä miehellä on suuri lukeneisuus, puoti-lukeneisuus,

sekä painetun että kirjoitetun sanan edustama. Hän omistaa

mieltäkiinnittävän kokoelman, jossa on useita tärkeitä asiakirjoja;

nämä ovat kotoisin toisen tai toisen liiaksi rasitetun hajamielisen

virkamiehen paperikorista; joitakin luottamuksella kirjoitettuja

kirjeitä ystävättäreltä ystävättärelle, häväistysjuttuja, joita ei

saa kertoa eteenpäin, ei kertoa kenellekään ihmiselle. Hän on elävä

pelastuslaitos, johon joutuu huomattava osa kirjallisuutta, ja hänellä

on sitä varten suuri liikunta-ala: vanhempiensa ja isäntänsä puoti,

jonne hän on pelastanut monen kirjan tai kirjanlehden, joka syystä on

ansainnut lukemisen kahteen kertaan.

Hän on näyttänyt minulle sekä painettuja että kirjoitettuja papereja

käsittävän kokoelmansa, joka on kotoisin tynnyristä; enin osa on

saatu ruokakauppiaalta. Siinä oli pari lehteä suurenpuoleisesta

kirjoitusvihosta. Erittäin kaunis ja selvä käsikirjoitus veti puoleensa

huomioni.

— Tämän on ylioppilas kirjoittanut, sanoi hän. — Ylioppilas, joka asui

tässä vastapäätä ja kuoli kuukausi sitten. Hän on, niinkuin näkyy,

kärsinyt kovasti hammastaudista. Sitä on varsin hauska lukea. Tässä

on vain vähän jäljellä tätä kirjoitusta, sitä oli kokonainen kirja

ja vähän enemmänkin. Vanhempani antoivat siitä ylioppilaan emännälle

kokonaisen naulan vihreää suopaa. Tämän minä sain pelastetuksi.

Minä lainasin sen, minä luin sen ja nyt minä kerron sen. Otsakkeena oli:

_Täti hammastauti_.

Satuja ja tarinoita IX · 第 30 / 34 题