Korpijoen osuuskaupan hallituksen puheenjohtajana oli Iisakki ja
Kolmon uuden kaupan Rietula, mutta aviopuuhat olivat vieneet miesten
ajan ja ajatukset niin, että tuskin kertaakaan joutivat kokouksissa
käymään ja sitäkin vähemmin valvomaan kaupan asioita. Kauppoja hoitivat
kirjanpitoa taitamattomat miehet, varsinkaan Nuusperi Korpijoen
puolella ei ollut ollenkaan perillä kirjanpidosta.
Mutta miehet ajattelivat, että kunhan saadaan emännät taloon, niin
sitten joutaa paremmin pitämään kauppojen asioita silmällä.
Kylien välit olivat käyneet yhä kireämmiksi.
Miksi meni Iisakki kosimaan Möttösen Taavaa ja miksi Rietula ei
tyytynyt oman kylän naisväkeen, vaan otti Miirun Eedlan? Kumpainenkin
heistä oli tehnyt rikoksen, jota eivät kyenneet sovittamaan. Rietulaa
haukuttiin jo aivan omalla pihallaan ja Iisakille sateli pistopuheita
korpijokelaisilta.
Miirun Eveliina, kuultuaan, miten pappilassa oli käynyt, oli nostanut
kauhean elämän ja uhkasi nyt edelleen vävypoikaansa. Ja tavattuaan
eräänä päivänä Iisakin maantiellä, alkoi pauhata:
— Siin' on mies, kun antaa morsiamensa toiselle? Kaikki lampaat ne
vielä eukkoa itselleen honikoivatkin! Eikö sinulle emäntä kelvannut
muualta, kun piti Kolmon puolelta mennä hakemaan.
Iisakki hymähteli ja virkkoi:
— Eedla ei ollut sallittu minulle. Ja eikö ne vaimonpuolet liene yhtä
kärtyisiä ja suulaita Korpijoenkin puolella.
Rietulalta kyseltiin röyhkeästi, että milloinka hän tuo sen "variksen
pelätin" sieltä Miirusta. Rietula kirosi ja sanoi tuovansa silloin kun
tahtoo ja ettei hänen asiansa kyläläisiä liikuta.
Ja siihen se aina kerrakseen loppui, mutta sopivassa tilaisuudessa
alkoi uudelleen.
Mikkolassa valmisteltiin suurenmoisia häitä. Äkäinen sonnikin oli
saanut kuoliniskun ja kirkonkylästä haettiin keittäjä ja paistaja.
Kun Rietulassa kuultiin Mikkolan häävalmistuksista, päätteli isäntä,
että kahta komeammat hän laittaa Eedlan tupaan tuliaiset.
Kyläläiset seurasivat jännityksellä kumpaisenkin talon häävalmistuksia.
Suutari Horttanainen julisti itselleen ja akalleen useita päiviä
kestävän paaston saadakseen nauttia Rietulan juhlaruuista
perusteellisesti.
Kunhan vaan häät olisivat jo piankin joutuneet.