Rovastin virkahuone. Peräseinässä eteisen ovi. Kummallakin puolin sitä
isot kaapit. Vasemmalla etualalla ovi sisähuoneisiin; keskellä sohva,
jonka edessä soikea pöytä; peränurkassa piippuhylly; seinällä
raamatullisia ja piispain kuvia. Oikealla kaksi ikkunaa; niiden edessä,
nurkasta nurkkaan, pitkä musta pöytä; pöydällä kasottain kirkonkirjoja.
Pöydän edessä tuoleja.
Ensimmäinen kohtaus.
ROVASTI ja RUUSTINNA.
(Molemmat lihavat. Ruustinna istuu sohvan päässä,
rovasti työpöydän ääressä, pitkä piippu hampaissa.)
ROVASTI. Minä puolestani jo möisin voin, rakas Gunilla.
RUUSTINNA. Rakas Tobias! Koko suuren pitäjään voisaatavat
kolmestatuhannesta markasta!
ROVASTI. Niin. Minä en luule, mamma kulta, että kukaan antaa enemmän
kuin kauppias Eronen.
RUUSTINNA. Hän on suuri Luukkas, pappa kulta, tuo Eronen. Voi on
ainakin kolmen ja puolen tuhannen markan arvoinen.
ROVASTI. Ei tänä vuonna, mammaseni, ei tänä vuonna.
RUUSTINNA. Minä olen kuullut päinvastoin, pappaseni, että voin hinta
nyt juuri on nousemassa ulkomaiden voimarkkinoilla.
ROVASTI. Kun ei vaan toteutuisi, kultaseni, sananparsi: ahneus
viisaankin villitsee.
RUUSTINNA. Ahneus? Kuinka sinä nyt niin voit sanoa, kultaseni?
Muistahan, että Rudolf ja Herman jo ovat yliopistossa -- ja sinä tiedät
mitä elämä Helsingissä maksaa! -- Agnes, Robert, Miili ja Josef ovat
kaikki koulutettavat ja kotona on vielä kolme, jotka ruokaa huutavat.
Kuinka sinä nyt sitte voit sanoa: ahneus?!
ROVASTI (raapien korvallistaan). Katso taivaan lintuja ja kedon
kukkasia, mammaseni! Kun Jumala kerran meille yhdeksän lasta antanut
on, niin Hän heistä myöskin kyllä huolen pitää.
RUUSTINNA. Mutta huolettomina, pappaseni, eihän Hän siltä ole käskenyt
ihmisiä elämään, vaan päinvastoin. -- Ja, sitäpaitsi, pitää meidän
muistaa, mitä tämä ihmisten ja vierasten paljous näin suuressa
pappilassa maksaa.
ROVASTI (varoittaen etusormellaan). Mamma, mamma! Nyt sinä teet syntiä,
kun sillä lailla napiset. Meidänhän pitää olla sydämmestämme
kiitolliset, että minä vihdoin olen näin suuren ja hyvän seurakunnan
paimeneksi päässyt.
RUUSTINNA. Enhän minä... Olenhan minä...
(Panee kätensä ristiin mahansa ympäri ja pyörittelee peukaloitaan.
Eedla tulee vasemmalta, kahvitarjotin käsissä.)