Oottako kuullu mitä varte Jaakoot ovat niin erinomaasia miähiä?
Sitä varte, että niill'on monta kaimaa! Ja korkiooski viroos. On kunnan
valtuustoos ja muis eresvastuksellisis kansanluattamushommis.
Ja yhteestä meillä kaikilla Jaakoolla on se, että vasthan me paamma
puhukohot ja tohiskohot muut mitä tahtoovat.
Jos toiset sanoovat jotta:
— Laitetha meiränki kuntaha kolmaski kansakoulu!
Niin selvää on, jotta Jaakkoo joukosta nousoo pysthy ja sanoo jotta:
— S’oon aivan turhaa. Mä vastustan.
Kun ny näin on asian laita, niin jokin noukkaviisas tiätysti sanoo
jotta:
— No sittehän asiat luistaa hyvi. Ei trenkaa muuta ku sanua justhin
päinvastoon ku meinaa että:
— Meirän kunthan ei ainakaa saa enää kolmatta kansakoulua laittaa!
Niin silloon aiva vissisti nousoo Jaakkoo pysthy ja sanoo jotta:
— Olispa se ny kamalaa, jos ei meiränki kuntha kannata laittaa kolmatta
kansakoulua kun paljo köyhemmäkki kunnat laitteloovat.
Asiat luistaasivakki tällä lailla kovasti hyvi, jos Jaakkoo olis vain
yksin kunnanvaltuustos. Mutta niinkus te kaikki hyvin tiärättä, niin ei
oo yhtäkää kunnanvaltuustoa, john’ei olsi ainaki kaks Jaakkoja.
Jaakkoo, joka vastustaa eli Jaakkoo Koippura; ja Jaakkoo, joka
puallustaa eli Jaakkoo Myätäsuka. Mutta tavallisesti on joka
pualuehella oma Jaakkoonsa, ainaki Jaakkoo Koippura.
Jaakkoo Myätäsuka on niin olematoon ja typerä tekijä täs yhteeskunnas,
jotta siitä ei kannata puhua.
Toista s’oon Jaakkoo Koippura!
Syy minkä perusteheila Jaakkoo Koippura nousoo aina puhumaha, on
mitä epäittekkähintä, syvästi periaatteellista laatua. Jaakkoo ei
koskaa puhu turhia. Se pualtaa aina oikeutta ja kohtuutta, lähtien
kaiken olevaasuuren ja inhimillisen tiaron alkujuurista, koittaen
kärsivällisesti saara toristetuksi muille ihmisille, kuinka vääräs ja
tyhmiä ne on.
Tästä epäkiitollisesta ja kärsivällisyyttä koittelovasta toimesta,
jota Jaakkoo koko elämänsä on yhteeskunnan menestykseksi harjoottanu,
on Jaakkoo saanu ja saa kai erespäinki vain haukkumisia osaksensa.
Kiitoksista ja kultakelloosta kunnan pualesta ei oo puhettakaa.
Ja kumminki on Jaakkoo Koippura se välttämätöön nivel, länkki eli
kakulakeppi, jota ilman kunnan ajattelemattomat, ymmärtämättömät, omaa
etua tavoottelovaaset, taantumuksellis-eristysmäiset valtuusmiähet,
nua joka asias huanoja ja tyhmiä päätöksiä tekövääset, tuhlaalevaaset
kitupiikit, eivät tulsi toimelle. Jaakkoo on se lahjomatoon,
ylittepuhumatoon ja vääjäämätöön kanto, jonka ylitte pakostaki pitää
kehityksen kelkkaa korjasti nostaa ja faarttia hiljentää.
Jonsei Jaakkoo Koippuraa olsi, tuata Suamen kaskesta ikänä
lahoomatoonta kanttia, niin pökkelöhö ja jukopuut poikki kunnan
kelkoolla olis aina lasketeltu.
Se on siis Jaakoon ansio lopultaki, jotta näinki hyvin on pärjätty. Ja
sen tiätää Jaakkoo kyllä ittekki hiljaases miälesnänsä, mutta mä tahron
sen ny kerran yleesön pualesta julki lausua.
Samalla lähretän omasta pualestani kunki kunnan Jaakkoo Koippuralle
parhaat ja ymmärtävääset tervyyset ja kehootan heitä vastaki virkansa
pualesta ja yhteeskunnan torelline etu silmään eres, lujasti ja
ittepintaasesti panemaha kaikis asioos vastaha.
Se on meirän Jaakkojen leiviskä.