— Joko se ny hajuaa koko ämmä!
Ja hajoshan se. Toisesta pöksynpultusta juaksi _puali tynnyriä_ rukihia
varttesmannin jaloolle, kun se seisoo siinä viäres.
Mutta mitäs tuasta!
Se se sitte vasta kamalaa oli ku poliisi tuli ja sanoo että:
— Näytäs akka kinttus! S’oon sillä lailla, että vaikka tuallaasia
ihmisiä sanothanki ykspulttuusiksi, nii mä pahoon pelkään, että eikähän
siälä siltä vain ookkin toinenkin pulttu!
Siinä tuli tuhannemmoone juntturoomine sen akan ja poliisin välillä.
Tiätäähä sen ny, että vähemmästäki potkia sätkyteliähän.
Ja toiset akat huuti että:
— Pirä puales, Maija!
Mutta sai kun saikin se poliisi viimmee nypätyksi pultunnuarasta kiinni
ja ku se siitä oikee kiskaasi, niin jo pärköski pultunsuu.
Oikias s’oli se poliisi! Akan toisestakin pultusta juaksi toinenki
puali tynnyriä rukihia maaha.
Mutta kyllä kans sitte jo pääsi juaksemha! Olikin niin vikkeläkinttuune
ettäh.
Meinas lipittää suaraa Präntöölle, mutta poliisi pirättiki patukasta.
Pyysikki innostuuvat kamalasti. Sanoovat että:
— Taitaa näiren toistenki akkaan pultuus olla joitakin kappoja! Eikähä
oo parasta että tuata nuan vähä kallatahan.
En tiärä sitten tuliko siitä housukallista mitää, mutta kovas n’oli
tohkehes, ku mä pois lährin.