SEINÄJOEN FLANKKUAITA.

Oottako kuullu mitä Seinäjoella hommatha?

Siältä ny kummia kuuluu. Mä rookasin eileen yhren tutun miähen

Seinäjoelta ja se sanoo jotta:

— Seinäjoell' ollaha eristymhä päi. Varsinki ryyppöömiähet ovat

ruvennehet huamaamaha yhthenliittymisen suuren voiman ja merkityksen.

Ja ne erut, jokka itte kullekki puulaakimiähelle yhteespyrinnööstä

koituu.

Onha muistos jokahittella joka vain yhrenki illan ja syränyän on

pörränny Seinäjoen kunniootettavien juappojen ilooses sakis, ja

kuka sit'ei olsi tehny, että katujen ja teiren leveys siinä aseman

paikkeell' on imhellistä laija.

Se on oikee luannon oikku ja kamala paikka.

Päivällä ja viälä ehtoopualellaki on tiä kyllä leviä ja oikoone, mutta

annas peijakas ku rupiaa hämärtämähä, niin tiä soukkenoo ja lyää

länkkiä, jotta kuraasehe ojaha miähen paiskaa, vaikka kuinka koittaas

suaraa ja tyrniää kulkia.

Jota myähääsee on yä, sitä klumppuusemmaksi ja nyrkkäharjaasemmaksi

kans tiät tuloovat. Tuas yhren aikha yällä on ku yrittääs rautalankaa

pitki kulkia.

Tiätää sen, jottei siinä sarankilon äijät pitkältä koikkarootte, ku ei

nuaret klopikkaa tahro päästä päästä päähän.

Ojaha paiskaa ja ku häjysti sattuu nii nyrjähyttää koipensakki, jotta

pitää monta päivää klynkätä ja ihmisille valehrella.

Mutta pahin vaiva on kumminki ku verhat pakkaavat nii ryvettymhä

Seinäjojen savivellis ja lakki putooloho.

Kun aamuyäst' on kyllä hiljaa ja varpahilla päässy livahtamha kotiansa,

ettei eres akkakaa huamaannu, nii aamulla ku herää, on akka heti

kyselemäs jotta:

— Mihnä, herrenjee, s'oot taas rämpiny, ku verhat on nii kuras yltä ja

alta? Ja mihnä su lakkis on? — Naamasnaski on rapaa ja hiukset aiva

saves! Voi tuhannen porsas sua! Katto ny!

Silloo pitää isännän seliittää niin ku asia on jotta:

— Ku mä tulin yällä kokouksesta, nii tuas Parviinin kohras luiskahtii

jalka ja mä putosin ojaha.

Ku on hyvä emäntä, nii se uskoo tämän monta kymmentä kertaa perätyste.

Siunaaloo vain jotta:

— On se kamala paikka se Parviinin kohta ku aina sä siinä kuuppaat

ojaha.

Mutta jos on häjy akka, jollaasesta meitä kaikkia laupias kohtalon

kaikkivaltias pitkäsormi irti pitäköhö, nii s'ei ota uskuaksensa ei

vaikka! Ei ensimmäästäkää kertaa.

Haukkua mankuttaa vaa, jotta muka ryyppööll'on ollu.

Mutta ny n'oon Seinäjojen isännät päättänehet ruveta tositoimihi aseman

teiren kunnostamiseksi.

Ne tiät meinatha ny levittää kolme syltä ja laittaa kaks syltä korkia

flankkuaita kummallekki pualelle tiätä.

Ja tehrä se aita nii tivis, ettei raoostakaa pääse ojaha putuamaha ja

verhojansa ryättämhä.

Ja se flankkuaita pöngithä peijakhanmoosilla piiruulla ja parruulla,

jottei kaaru, vaikka pakkaas kallistelhonki.

On ne seinäjokiset käytännöllisiä ja viisahia miähiä.

Paljo parempia ku Lapuan isännät.

Ku Lapualla isäntä tuloo kokouksesta, eik'oo flankkuaitaa, nii pitää

poikasten kulkia erellä huutamas jotta:

— Pois tiältä, kieltolaki tuloo — — —

Oottako kuullu: Sen tuhannen prätinöötä Pohjanmaalta · 第 12 / 66 题