AATE JA NYRKKI

»Joukkotappelut Raisiossa. Kiroukset, huudot ja laukaukset kaikuvat

kauas ympäristöön...»

Häh?

No ei se ole sen vaarallisempaa. Turkulaisen lehden iltamauutisen

otsikko vain. Raision työväenyhdistys Voima viettää iltamaa

voimaperäisine ohjelmineen. Ja »suuri joukko tunnettuja ehdonalaisia

Raunistulan huligaaneja vahvasti päissään» on saapunut toverilliseen

illanviettoon Raision aateveljien luo.

On aate pyhä ja kallis,

sen puolesta taistellaan!

Muuallakin kuin Raisiossa.

Tanskassa on eräs telakkatyöläinen käsitelty aatteen nimessä

puolikuoliaaksi.

Oli ollut lurjus liian ahkera.

Toveripiiri oli katsellut tätä ahkeroimista synkkien kulmakarvojen alta.

Lopuksi oli toveripiiri antanut huomautuksen.

Se ei auttanut.

Mies vain ahkeroi.

Toveripiiri antoi ankaran varoituksen.

Mies jatkoi työtään. Tunnusti kyllä aatteen niinkuin toisetkin, mutta

teki työtä.

Asia oli vakava.

Lähetettiin lähetystö päällystön luo vaatimaan, että mätäpaise

oli puhkaistava. Työruttoinen oli yleisen turvallisuuden nimessä

poistettava pois telakalta.

Päällystö ei suostunut potkaisemaan ahkerinta ja kykenevintä miestään.

Tietäähän ne porvarit.

Aatteen nimessä ryhtyivät telakan konetyöläiset silloin itse

asianvaatimiin toimenpiteisiin, ja kun ahkera mies yritti

karkoitustilaisuudessa harata vastaan, niin sattui tulemaan hakatuksi

puolikuoliaaksi.

Aatteen varsinaisessa luvatussa maassa, Venäjällä, ori liian

ahkeroimisen vaarasta tietysti päästy. Siitä on päästy niin

perusteellisesti, että itse Lenin ja Trotski ovat antaneet ymmärtää,

ettei sentään ollut tarkoitus päästä siitä aivan niin perusteellisesti.

Ja kun jossakin tehtaassa on siitä huolimatta yritetty pitää kiinni

aatteesta puhtaana ja väärentämättömänä, niin on tehtaan ympärille

asetettu erinäisiä vakuuttavan näköisiä kuularuiskuja sekä muutamia

satoja alaansa perehtyneitä kiinalaisia ja kirgiisejä, jonka jälkeen

juutalainen komissario on tullut kädet taskussa tehtaan portista sisään

ja kysynyt toverillisesti, että eikö täällä haluta tehdä työtä niinkuin

käsketään, vai onko mahdollisesti tapahtunut joku väärinkäsitys?

Johon työläisten taholta on kiiruhdettu selittämään, että

väärinkäsitystäpä tietenkin. Kukapa ei haluaisi tehdä työtä.

Sitähän minäkin, on komissario vastannut. Ystävällisesti ja

toverillisesti kuten aina.

Mutta jos joku työläisistä kuitenkin on uskaltanut huomauttaa aatteesta

ja 6-tuntisesta työpäivästä, niin on häntä pyydetty hyväntahtoisesti

käymään pihamaalle keskustelemaan tarkemmin tästä periaatteellisesta

kysymyksestä. Sitten on kajahtanut lyhyt ja terävä yhteislaukaus

kuudesta kiväärinpiipusta. »Asia julistettiin loppuunkäsitellyksi ja

keskustelu päätettiin pitää vastauksena kysymykseen».

Eikä tarvita mitään salkkuniekkoja varatuomareita välitysmiehiksi

työriitaisuuksissa. Eikä muita porvarien keksintöjä.

Porvarit ovatkin siellä lyödyt ei vain puoli-, vaan kokokuolleiksi. On

sitä lyöty Venäjällä ennenkin, mutta ei aina niin pontevasti.

Nyt sitten pitäisi, mikäli aate pitää paikkansa, lyömisen olla lopussa.

Mutta kumma kyllä ei se niin ole. Kun itse Leninin »Pravda» Moskovassa

sen kertoo, niin täytyneehän toki uskoa.

»Pravda» toteaa »yleiseksi ilmiöksi, että venäläinen työläinen hakkaa

akkaansa, jolloin tutkimuksissa on käynyt selville, että tämä työläinen

kuitenkin on — kommunisti!»

»Miten on mahdollista», huudahtaa lehti, »että vanhat raakalaistavat

vielä elävät meidän Neuvosto-tasavallassamme?...»

Kummaltahan tuo kuuluu. Sillä ellei neuvostojärjestelmä ole ollut

omiaan edistämään Venäjällä korkeinta kulttuuria, tapojen hienoutta

ja seurustelutaitoa, niin mikäs sitten? Me olimme luulleet, että

bolshevikkinen työläinen teitittelee puolisoaan niinkuin ranskalainen

markiisi markiisitartaan. Ja nyt tulee »Pravda» ja sanoo suorasukaiseen

tapaansa, että bolshevikki pieksää akkaansa. Niinkuin ennenkin.

Asialla on kuitenkin luonnollinen selityksensä. Me tahdomme sen

selittää. Ehkäpä joku meikäläisistä kommunisteista toimittaa tämän

selityksemme muun postin mukana Moskovaan, jotta »Pravdakin», jolla ei

tunnu pää olevan aivan äsken hiottu partaveitsi, saisi huojennuksekseen

tietää, ettei vika ole aatteessa eikä miehessä, vaan akassa itsessään.

Akka on nähkääs menshevikki. Koska akat aina vetävät eri köyttä.

Sentähden hakkaa bolshevikki akkaansa.

Ilmoitettakoon tämä kaikille, kaikille, kaikille:

Akkapiru on menshevikki!

Sentähden on aivan paikallaan, että hän saa selkäänsä.

(1920.)

Kommunisti- ja bolshevikkipakinoita · 第 32 / 88 题