Kun lukuisat valkoiset miehet harjoittavat kauppaa laajoilla
alueilla asuvien villien keskuudessa, joilla on satoja kieliä ja
murteita, on luonnollista, että kaupankävijät keksivät aivan uuden
kielen, mikä tosin ei ole tieteellistä tekoa, mutta millä hyvin
tulee toimeen. Niin tekivät kauppamiehet keksiessään chinook-kielen
Brittiläisessä Columbiassa, Alaskassa ja Luoteis-territoriossa;
samalla tavalla kroo-kielen Afrikassa, pigeon-englannin Kaukoidässä
ja sen kieliopittoman kielen, mitä käytetään Etelämeren länsiosissa.
Viimeksimainittua kieltä on usein sanottu pigeon-englanniksi, mutta se
ei ole sitä. Monessa tapauksessa näiden kahden kielen välillä vallitsee
täydellinen eroavaisuus.
Ne valkoiset miehet, jotka ensimmäisinä rohkenivat matkailla
Melanesiassa sen löydön jälkeen, loivat Etelämeren kielen — kalastajat,
santelipuunostajat, helmenpyydystäjät ja työmiestenvärvääjät.
Esimerkiksi Salomonin saarilla puhutaan pariakymmentä kieltä ja
murretta. Poloinen se kauppamies, joka koettaa oppia ne kaikki!
Sillä lähimmällä saariryhmällä hän tapaa taas parikymmentä uutta,
tuntematonta kieltä. Oli välttämätöntä keksiä yhteiskieli niin
yksinkertainen, että lapsikin sen helposti oppi, ja niin rajoitettu
sanastoltaan kuin niiden villien äly, joille se oli tarkoitettu.
Kauppamiehet eivät kuitenkaan saaneet sitä aikaan varta vasten
tekemällä. Etelämerenkin kieli, jota hyvällä syyllä voisi sanoa
"melska-englanniksi", on kehityksen ja olosuhteiden tuote. Määrättyä
toimintaa varten tarvitaan määrätty elin, ja melanesialaisen
yhteiskielen tarve oli olemassa ennen kielen keksimistä. Sen syntyminen
oli aivan sattumanvarainen, mutta samalla kertaa välttämätön.
Niukkasanaisessa kielessä täytyy jokaista sanaa käyttää hyvin
monisanaisesti. Niin on esimerkiksi fella'-sanan laita, mikä on
väännös toveria ja miestä merkitsevästä englannin fellow-sanasta. Sitä
käytetään alituisesti jok'ainoassa mahdollisessa yhteydessä. Toinen
ylenpalttisesti viljelty sana on belong: kuulua jollekin, johonkin;
olla jonkun, jonkin.
Mikään ei ole yksinään. Jok'ainoa seikka on jonkin muun yhteydessä.
Tarkoitettu esine tai asia, jolla ei ole omaa kielellistä vastinetta,
ilmaistaan sen sukulaisesineillä tai -asioilla. Alkeellisen sanaston
nojassa ovat vain alkeelliset ilmaisut mahdollisia. Niinpä saattaa
kuulla alkuasukkaan sanovan, että "sade olla pysähtynyt", kun
parhaillaan sataa, sen tähden, että hän tarkoittaa: sade on pysähtynyt
paikoilleen.
Kai-kai on polynesialainen sana, mikä merkitsee ravintoa, ruokaa ja
syömistä.
"Mennä ulos ja mennä" on tavallisimpia sanontatapoja. Jos
salomoninsaarelaista merimiestä käsketään lyömään väkipyörä
suurpuomiin, jotta tämä pysyisi paikoillaan, sanotaan: "Fella' iso
puomi mennä ulos ja mennä liika paljo." Jos sikäläinen matruusi pyytää
maihinpääsylupaa, hän sanoo haluavansa "mennä ulos ja mennä". Ja jos
hänellä on meritauti, hän ilmoittaa sen sanomalla: "Minu maha mennä
ulos ja mennä liika paljo."
Too much — liian paljon — ei lainkaan merkitse liikamäärää. Se on vain
tavallinen superlatiivi-ilmaisu. Jos joltakulta alkuasukkaalta kysyy,
pitkäkö matka on siihen tai siihen kylään, hän saattaa vastata joko:
"Heti täällä" — tahi myöskin: "Pitkä tie, pieni pala" — tahi: "Pitkä
tie, iso pala" — tahi: "Pitkä tie, liika paljo." Mutta viimeksimainittu
ei merkitse, että kylään muka olisi mahdoton taival, vaan että sinne on
erittäin paljon matkaa, enemmän kuin "pitkä tie, iso pala".
Mary merkitsee naista. Jokainen nainen on Mary. Jokaista naista
sanotaan Maryksi. Epäilemättä jonkun saaristoon ensimmäisinä saapuneen
seikkailijan päähän on pistänyt sanoa jotakuta alkuasukasnaista Maryksi
— ja varmasti on moni muukin Etelämeren kielen sana samanlaista
alkuperää. Kaikki valkoiset miehet olivat merimiehiä, ja niin
joutuivat villien kieleen sellaiset sananparret kuin "tehdä haaveri"
ja "laulaa julki". Viimeksimainittu merkitsee sekä kovaa huutamista
että tavallista puhumista. Alkuasukaskristitty ei ajattele, että Jumala
huusi Aatamia paratiisissa hänen ajatuksenjuoksunsa mukaan Jumala
"lauloi julki" Aatamille.
Bullamacow merkitsee säilykelihaa. Tämän sanan ovat ensinnä siepanneet
ja muodostaneet englannista Samoan alkuasukkaat, ja sieltä kauppiaat
ovat kuljettaneet sen Melanesiaan. Kapteeni Cookilla ja muilla
muinaisilla merenkulkijoilla oli tapana levittää viljansiemeniä,
kasvintaimia ja kotieläimiä alkuasukasten keskuuteen. Samoalla
sellainen merenkulkija vei maihin härän ja lehmän. "Tämä on härkä
ja tämä on lehmä — bull and cow", sanoi hän samoalaisille. Nämä
käsittivät hänen sanansa omalla tavallaan, ja siitä päivästä pitäen
on sekä tuoreella että säilytetyllä lihalla Etelämerellä ollut nimenä
bullamacow.
Cross — pahatuulinen — merkitsee pahan tuulen kaikkia asteita. Toinen
voi olla "cross" toista kohtaan, jos on vain nyrpeissään, mutta hän
on myöskin "cross" aikoessaan nitistää toisen ja panna pataansa.
Muuan kolme vuotta plantaasilla työskennellyt mies oli palaamassa
kotikyläänsä Malaitalle. Hänellä oli yllään moninaiset komeudet, päässä
silinteri. Ja hän omisti pakkalaatikon, mikä oli täynnä kalikoota,
helmiä, delfiininhampaita ja tupakkaa. Laiva oli tuskin laskenut
ankkurin, kun kylän asukkaat jo olivat saapuneet sille. Mies tähyili
levottomasti sukulaisiaan, mutta ketään näistä ei ollut näkösällä.
Eräs kyläläisistä otti piipun hänen suustaan. Toinen helminauhan
hänen kaulastaan. Kolmas vapautti hänet loistavasta vyöstä, ja neljäs
koetteli hänen silinteriään eikä antanut sitä takaisin. Lopuksi muuan
otti pakkalaatikon, mikä sisälsi miehen kolmen vuoden työn palkan, ja
kiikutti sen kanoottiinsa.
"Kuulua tuo fella' sinu?" tiedusteli kapteeni työmieheltä ryöväriä
osoittaen.
"Ei kuulua minu", oli vastaus.
"Mikä helvetti olla, että sinu sitte antaa se fella' ottaa sinu
laatikko?" kysyi kapteeni hämmästyneenä.
Miehen vastaus:
"Minu puhu häne sanoa, että laatikko olla — se fella olla cross minu
pääle."
Sillä mies tahtoi sanoa, että toinen muuten murhaisi hänet.
Kerran suuri joukko Salomonin saarten alkuasukkaita rupesi Queenslandin
sokeriplantaasin työmiehiksi. Muuan lähetyssaarnaaja kehoitti sitten
erästä kristinuskoon kääntynyttä mustaa työmiestä pitämään saarnan
vastatulleille salomoninsaarelaisille. Mies teki työtä käskettyä ja
käsitteli syntiinlankeemusta puheessaan, mikä tuli kuuluisaksi kautta
koko Australian. Saarna oli suunnilleen seuraavanlainen:
* * * * *
"Te Salomoni saari pojat te ei tiedä mitään valkoine miehe. Minu tietää
häne, minu tietää puhua valkoine miehe.
"Pitkä aika takaperi häne ei olla mitään paikka. Jumala, valkoine
miehe iso master, tehdä paikka joka tapauksesa. Jumala, valkoine miehe
iso master, tehdä myös iso puutarha. Hän liika paljo hyvä iso master.
Puutarha hän laittaa täysi jamssijuuri, täysi kookospähkinä, täysi
taro, täysi kumara — makea peruna. Hyvä master antaa kai-kai liika
paljo.
"Vähä päästä Jumala, valkoine miehe iso master, tehdä miehe ja panna
häne puutarhan. Hän antaa miehe nimi Aadam. Ja hän panna miehe Aadami
puutarhan ja sanoa: 'Tämä puutarha olla sinu.' Ja hän nähdä miehe
Aadami mennä ulos ja mennä liika paljo. Mies Aadam joka tapauksessa
sairas, hän ei osata kai-kai, hän mennä ulos ja mennä koko aika. Ja
Jumala — hän ei yhtään ymmärtää. Jumala, valkoine miehe 'so master, hän
raapia häne pää. Ja Jumala sanoa: 'Mitä tämä olla? Minu ei ymmärtää,
mitä miehe Aadami puuttua.'
"Vähä päästä Jumala raapia häne pää, ja hän sanoa: 'Minu ymmärtää ny,
miehe Aadami puuttua Mary.' Niin hän antaa Aadami nukkua, ja niin hän
ottaa yks häne luu ja tehdä luu Mary. Ja hän antaa Mary nimi Eeva. Hän
antaa Eeva Aadami ja sanoa Aadami: 'Koko puutarha olla sinu ja Eeva.
Mutta yksi puu olla tabu. Se puu kasvaa omena.'
"Niin Aadam ja Eeva olla puutarhassa, ja heillä olla liika paljo hyvä.
Yksi päivä Eeva tulla Aadami luo ja sanoa: 'Enempi hyvä, jos me molempi
syödä omena.' Aadam sanoa: 'Ei!' — ja Eeva sanoa: 'Mitä tämä olla?
Sinu ei rakastaa minu!' Ja Aadam sanoa: 'Minu rakastaa sinu liika
paljo, mutta minu pelkää Jumala.' — Ja Eeva sanoa: 'Tyhmä loru! Mitä
tämä olla? Jumala ei nähdä meitä koko aika. Jumala, iso master, olla
tehny sinu pilkka!' — Mutta Aadam sanoa: 'Ei!' — Mutta Eeva puhua,
puhua, puhua, puhua koko aika — aiva niinku yks Mary puhua nuori miehe
Queenslandisa ja tehdä paljo harmi se nuori miehe. Ja niin Aadam väsyä
liika paljo ja hän sanoa: 'All right'! Niin molempi mennä ulos ja mennä
syödä omena. Mutta kun molempi lopettaa syödä, molempi pelkää kuin
piruja mennä pensaaseen piilo.
"Ja Jumala mennä ulos ja mennä puutarhan, ja hän laulaa julki: 'Aadam!'
— Aadam ei sanoa mitään. Hän pelätä liika paljo. Ja Jumala taas laulaa
julki: 'Aadam!' — Aadam sanoa: 'Sinu huutaa minu?' — Jumala sanoa:
'Minu huutaa sinu liika paljo.' — Aadam sanoa: 'Minu olla nukkunu
kovasti liika paljo.' — Ja Jumala sanoa: 'Sinu olla syöny omena!'
— Aadam sanoa: 'Ei, minu ei olla syöny.' Ja Jumala sanoa: 'Mitä
tämä olla? Sinu valehdella minu! Sinu olla syöny omena.' — Ja Aadam
sanoa: 'Niin, minu olla syöny ne.' Ja Jumala, iso master, tulla paljo
vihastunu Aadami ja Eeva pääle ja sanoa: 'Minu tehdä tili loppu teidä
kansa, aivan loppu! Te ottaa teidä pakkalaatikko ja mennä helvettin
risuviidako läpi!'
"Ja Aadam ja Eeva, molempi mennä ulos ja mennä viidakkon. Ja Jumala
tehdä iso aita ympäri puutarha, ja hän asettaa häne vahti lähele
portti. Ja hän antaa se vahti häne iso pyssyjä sanoa: 'Jos sinu nähdä
ne kaksi, Aadam ja Eeva, sinu ampua ne molempi paljo, liika paljo!'"
15