Neito l‰hteen reunalla, ruukkua kantava neito, pys‰hdy! P‰‰si
kallistunut asento, ruukkua p‰‰laellasi holhoavan k‰tesi kevyt taivunta
ja pukusi riippuvat liehuvat poimut liukuvat suloutena sieluuni.
Pys‰hdy neito, ett‰ kauemmin saan katsoa k‰sivartesi kaunista kaartoa
p‰‰si ylitse, kallistuneen p‰‰si lempe‰t‰ suloa ja vartalosi kevyen
puvun syleilem‰‰, norjaa muotoa.
Olet kaunis. Sanomattomana sulona kurottautuu p‰‰si ylitse taipunut
k‰tesi, sen muotojen lempe‰t taipuvat viivat sulavat kuin kauniina
sointuna sieluun, kohotetulta k‰sivarreltasi riippuu pukusi liehuvina
hulmuina ja liittyy kaareuvissa poimuissa sulavasti armaan nuoren
vartalosi ymp‰rille. Katselen kaulasi korkeata ja hentoa pyˆreytt‰,
katselen ruukkua kannattavan p‰‰si suloista kallistumista ja
kiharaisten hiustesi lˆys‰‰ solmua kaareuvalla kaulallasi ja palvelen
sielussani sinua.
Kaunis olet sin‰, ja jokainen j‰senesi suloinen olo on huomatessa
sielulle hyv‰ilyksi. Niin sielu lempe‰n‰ tuudittuu sinun n‰ˆst‰si, kuin
olisi sinun nuorta ja hyv‰‰ oloasi. Niin olkap‰‰ni hentona pyˆreytyy
kuin sinun hieno ja norja olkap‰‰si, niin k‰teni aaltoo kuin sinun
lempe‰n‰ taipuva k‰tesi ja jalkani lep‰‰v‰t arkoina polun sannalla kuin
sinun syk‰ht‰v‰ paljas jalkasi. Kokonaan olet minussa, kaunis, ruukkua
kantava nuori neito ja sieluni v‰rjyy sinun hentoista joustavaa oloasi
tuntiessani. Viivy hetki viel‰, o neito, viivy liikahtamatta sulossasi,
ett‰ saan hetken viel‰ tuudittaa n‰kˆ‰si sielussani ja hetken viel‰
suloutua s‰veliksi n‰ˆst‰si!