Samat, Dona Lucrezia.
DONA LUCREZIA ilmestyen yht'äkkiä, mustaan puettuna, oven kynnykselle.
Olette joutuneet minun satimeeni!
KAIKKI paitse Gennaro, joka tarkastaa kaikkea mitä tapahtuu, näyttämön
kulmasta, mistä dona Lucrezia ei häntä näe. Lucrezia Borgia!
DONA LUCREZIA. Muutamia päiviä sitten te kaikki, samat, jotka nyt
olette täällä, lausuitte tuon nimen riemulla. Nyt sanotte te sen
kauhulla. Niin, katselkaa vaan minua pelosta tuijottavin silmin. Minä
olen Lucrezia Borgia, hyvät herrat! Minä tulen teille kertomaan
uutisen, sen, että olette kaikki myrkytetyt, hyvät herrat, ja ettei
teistä ainoakaan tule elämään tuntia kauvemmin. Elkää liikahtako
paikoiltanne. Viereinen sali tuolla on täynnä peitsimiehiä. Nyt on
minun vuoroni. Nyt on minun vuoroni puhua kovaa ja musertaa päänne
kantapäälläni. -- Jeppo Liveretto, mene etsimään enoasi Vitelliä, jonka
minä pistätin kuoliaaksi Vatikaanin kellarissa! Ascanio Petrucci, käy
hakemaan serkkuasi Pandolfoa, jonka minä salamurhautin anastaakseni
hänen kaupunkinsa. Oloferno Vitellozzo, enosi odottaa sinua, sinä
tiedät, Jago d'Appiani, jonka minä eräässä juhlassa myrkytin. Maffio
Orsini, mene puhumaan minusta toisessa maailmassa veljellesi de
Gravinalle, jonka minä kuristutin kuoliaaksi hänen nukkuessaan.
Apostolo Gazella, minä hakkautin pään isältäsi Franzesco Gazellalta,
minä leikkautin kaulan serkultasi Alphonso d'Aragonilta, mene heitä
hakemaan. Kautta henkeni, te piditte minulle tanssiaiset Venetsiassa,
minä tarjoan teille vuorostani illalliset Ferrarassa! Juhla juhlasta,
hyvät herrat!
JEPPO. Heräsimme hirmuisesti, Maffio!
MAFFIO. Ajatelkaamme jumalaamme!
DONA LUCREZIA. Ah, te nuoret karnevaaliystäväni, te ette arvanneet
odottaa tätä? Kautta jumalan, minusta näyttää, että koston hetki on
lyönyt. Mitä sanotte siitä, hyvät herrat? Kuka se on, joka nyt kostaa?
Ei ole hullummin, luulen ma. Hä? mitä ajattelette? kelpaako naisen
kostoksi? (Munkeille.) Isät, saattakaa nämä aatelismiehet viereiseen
saliin, vastaanottakaa heidän synnintunnustuksensa ja tehkää voitavanne
pelastaaksenne heistä se, mikä vielä voi olla pelastettavissa. -- Hyvät
herrat, jokainen teistä, joilla on sielu, voi siitä tehdä ilmoituksen.
Olkaa huoletta, ne ovat hyvissä käsissä. Nämä kunnon isät ovat oikeita
Pyhän Sikstuksen munkkeja, joille pyhä isä paavi on antanut luvan
auttaa minua tällaisissa tilaisuuksissa. Ja samoin kuin olen pitänyt
huolta sieluistanne, olen minä myöskin pitänyt huolta ruumiistanne.
Katsokaa! (Munkeille, jotka seisovat peräoven edessä.) Siirtykää vähän,
tehkää hyvin, että nämä herrat voivat nähdä.
Munkit hajaantuvat oven edessä vähän ja näkyviin tulee viisi
mustalla veralla peitettyä kirstua.
Niitä on täysi määrä. Niitä on viisi. -- Ah, hyvät herrat, te revitte
sisälmykset onnettomalta naiselta ettekä luulleet hänen kostavan. Siinä
on sinun kirstusi, Jeppo, Maffio, siinä sinun, Oloferno, Apostolo,
Ascanio, siinä teidän.
GENNARO astuu askeleen eteenpäin. Tarvittaisiin vielä kuudeskin,
arvoisa rouva.
DONA LUCREZIA. Taivas, Gennaro!
GENNARO. Hän itse.
DONA LUCREZIA. Poistukoot kaikki täältä. -- Jätettäköön meidät yksin.
-- Gubetta, mitä tapahtuneekin, mitä kuuluneekin ulos siitä, mitä
täällä tulee tapahtumaan, elköön kukaan tulko sisään.
GUBETTA. Hyvä on.
Munkit astuvat ulos saattueeseen järjestyen, vieden
mukanaan nuo viisi herraa, jotka horjuvat.