Samat ja Anjutka (tulee).
_Anisja_. No? Mitä?
_Anjutka_. Hän oli tyttärensä luona kaalimaassa. Tulee siinä paikassa.
_Anisja_. Jos tulee, mitä me sitte teemme?
_Matrjona_. Kyllä kerkiät! Tee, niinkuin käsken.
_Anisja_. En tiedä enää itse, — en mitään; ihan on pääni sekaisin.
Anjutka! Mene, sirkkuseni, vasikoita katsomaan, etteivät metsään
juoksisi. Oi, en uskalla minä...
_Matrjona_. Mene tuossa jo! Varmaan on samovaarikin jo kiehunut maahan.
_Anisja_. Voi, polonen päiviäni! (Menee.)