IX.

Oli tullut talvi. Joululoma läheni, ja sankarimme alkoivat jo unelmoida

joulukutsuista. Petroffin mielestä olivat joulukutsut Trojtskij'en

luona maailmanhistoriallisia tapahtumia, jotka anastivat kaiken hänen

mielenkiintonsa, kaikki hänen mietteensä.

Lelia kutsui Petroffin jo samana päivänä, jolloin loma alkoi, ja

tämä ryhtyi heti laajoihin valmistuksiin tuon merkitsevän tapahtuman

varalta. Koskaan ennen ei hänen mieltänsä ollut vallannut niin suuri

keksimisinto kuin nyt. Hakattua an hienoksi jauhoksi liitupalasen,

jonka hän oli "siepannut" koulusta, alkoi hän iloisesti hyräillen

kiilloittaa koulutakkinsa nappeja ja kalunoita. Sitten osti hän 20

kopekalla benziniä ja alkoi itse pestä valkoisia hansikkaitaan, jotka

hän oli saanut edellisenä pääsiäisenä ja joissa oli jo sangen rumia

tahroja. Ja äitinsä saattoi hän aivan epätoivoiseksi kärttämällä

yht’mittaa uusia saappaita.

"Vanhatkin ovat vielä aivan hyvät ja eheät", koitti äiti väittää.

"Mitäs tämä sitten on", huomautti Petroff kohottaen toisen jalkansa ja

osoittaen korkoa.

"Se ei tee mitään! Sinä olet vain kuluttanut kengänkannat läntälleen."

"Niin, mutta sinä et voi aavistaakaan, kuinka tämä kenkä hieroo

jalkaani", sanoi Petroff vakuuttavasti.

Uudet saappaat saikin hän vihdoin ja viimein, sillä hän alkoi ontua ja

kieltäytyi lopulta vetämästä jalkaansa vasemman jalan saapasta.

Saatuaan ulkopuolisen olemuksensa täysin kelvolliseen kuntoon pälkähti

Petroffin päähän ajatus, että hänen pitäisi antaa Lelialle joku muisto.

Hän valitsi runoalbumin ja uhrasi siihen kokonaisen ruplan, jonka

hän oli säästänyt niistä kolmen kopekan lanteista, joita hän joka

lauantai sai äidiltään aamiaisrahoikseen. Se oli komea albumi, jossa

oli kultakirjaiset, punaiset sahvianikannet ja komean kukkavihkon kuva

ensimäisellä lehdellä. Petroff valvoi puoliyöhön saakka koittaessaan

saada kokoon omistusta, joka omakätisesti oli kirjoitettava lahjaan.

Vihdoinkin oli se valmis. Kukkavihkon alle kirjoitti hän siroilla

kirjaimilla:

"Se ero on sinulla

Ja ruusulla kauniilla

Että pakkanen ruususen surmaa,

Mutta sinulle tuota ei turmaa.

Oppilas Nikolskajan kimnaasin

III luokalla .

Ensi aste · 第 16 / 23 题