Tämä, oi Rakkaani, on eräs toinen kertomus noilta ylen kaukaisilta
ajoilta. Aivan niiden aikojen keskivaiheilla oli eräs Pistävän-Piikikäs
Siili, joka eleli samean Amazon-joen äyräillä syöden kuorietanoita
ja muita sellaisia elukoita. Ja sillä oli ystävä, Vitkallisen-Vankka
Kilpikonna, joka eleli samean Amazon-joen äyräillä syöden salaattia ja
muuta sellaista. Sitä myöten kaikki oli oikealla tolalla, Rakkaani.
Eikö niin?
Mutta myöskin ja samaan aikaan, noina ylen kaukaisina aikoina, oli
Pilkukas Jaguaari, joka sekin eleli samean Amazon-joen äyrämillä;
ja se söi mitä vain sattui saamaan kiinni. Kun se ei saanut kiinni
saksanhirviä ja apinoita, niin se söi sammakoita ja koppakuoriaisia;
ja kun se ei tavoittanut sammakoita ja koppakuoriaisia, niin se meni
Emä Jaguaarin luo, ja tämä kertoi sille, miten voi syödä siilejä ja
kilpikonnia.
Se sanoi Pilkukkaalle Jaguaarille monta monituista kertaa, viskellen
viehättävästi häntäänsä:
»Poikani, kun löydät Siilin, niin sinun on vieritettävä hänet veteen,
ja silloin hän oikenee, ja kun saat kiinni Kilpikonnan, niin sinun on
käpälälläsi kaivettava hänet irti kuorestaan.»
Ja sitä myöten kaikki oli oikealla tolalla, Rakkaani.
Eräänä kauniina iltana kävellessään samean Amazonin äyräillä Pilkukas
Jaguaari tapasi Pistävän-Piikikkään Siilin ja Vitkallisen-Vankan
Kilpikonnan istumasta kaatuneen puunrungon alla. Ne eivät voineet
juosta pakoon, ja niinpä Pistävän-Piikikäs kiertyi kerälle, koska se
oli Siili, ja Vitkallisen-Vankka veti päänsä ja jalkansa niin syvälle
kuoreen kuin saattoi, koska se oli Kilpikonna; ja sitä myöten kaikki
oli oikealla tolalla, Rakkaani. Eikö niin?
»Kuulkaahan nyt», sanoi Pilkukas Jaguaari, »sillä tämä on hyvin
tärkeätä. Äitini sanoi, että kun tapaan Siilin, on minun kieritettävä
hänet veteen oikenemaan, ja kun tapaan Kilpikonnan, on minun kaivettava
käpälälläni irti hänet kuorestaan. Kumpi teistä nyt on Siili ja kumpi
Kilpikonna? En näet, vaikka pilkkuni menisivät, osaa arvata.»
»Oletko varma siitä, mitä äitisi on sanonut?» kysyi Pistävän-Piikikäs
Siili. »Oletko aivan varma? Ehkäpä hän sanoikin, että kun oikaiset
Kilpikonnan, niin sinun täytyy kuoria hänet vedestä kaivolla, ja kun
käpälöit Siiliä, on sinun vieritettävä hänet kuorelleen.»
»Oletko varma siitä, mitä äitisi on sanonut?» kysyi Vitkallisen-Vankka
Kilpikonna. »Oletko aivan varma? Ehkäpä hän sanoikin, että kun kastelet
Siilin, niin sinun on vieritettävä se käpälääsi, ja kun tapaat
Kilpikonnan, niin sinun on kuorittava häntä, kunnes hän oikenee.»
»En luule, että hän sanoi aivan niin», vastasi Pilkukas Jaguaari,
mutta hän tuntui hieman hämmentyneeltä. »Olkaa ystävällisiä ja sanokaa
uudelleen vähän selvemmin.»
»Kun kaivat vettä käpälälläsi, niin sinä oikaiset sen Siilillä», sanoi
Pistävän-Piikikäs. »Muista se, sillä se on tärkeätä.»
»Mutta», sanoi Kilpikonna, »kun käpälöit tapaamistasi, niin vierität
sen Kilpikonnaan kaivolla. Kuinka et sellaista ymmärrä?»
»Te teette minun pilkkuni kipeiksi», sanoi Pilkukas Jaguaari, »ja
sitäpaitsi en ole pyytänyt neuvojanne. Halusin vain tietää, kumpi
teistä on Siili ja kumpi Kilpikonna.»