Paimenvirka — kallis virka,
toimi jalo, ihana, —
kuinka voisin oikein täyttää
tehtäviäs suuria?
Kuinka voisin ase olla
suuren Ylipaimenen,
olla tosipaimen hellä,
Herralle kaikk' uhraten?
Paimenvirka — kallis virka,
mutta raskas, painava.
Kuinka voisin paimennella
oikein Herran laumoja,
tuhansia elontielle
eksyksistä johdattaa,
sanalla ja elämällä
totuudesta todistaa?
Kuinka voisin, kuinka voisin
olla altis, uuttera,
laaksoissa ja kukkuloilla
varoitusta voimalla
ilmi huutaa? Tosi-innon,
voiman, halun mistä saan?
Itse olen kylmä, kuollut,
laimea mä kokonaan.
Herra, sinun etehesi
sydämeni huolet tuon.
Herra, sinun puolehesi
etsivän mä silmän luon.
Tuhat rukousta sulle
rinnastani kohotan.
Anna, Herra, apus mulle!
Apuasi kaihoan.
Sinä tosipaimeneksi
Henkes kautta minut tee!
Lämmitä sä sydän kylmä,
niin se sulaa, lämpenee!
Tee sä kuollut eläväksi,
uhraavaiseks' itsekäs!
Auta arkaa, väetöntä
väkevällä Hengelläs!
Kaiken Herra kaikkivoipa,
ylipaimen, kuningas,
sieluni sa köyhän puoleen
silmäsi luo armossasi
Anna sinä paimenvirkaan
mulle Henkes valtuutus!
Vuodata sa sydämeeni
ehjä paimenrakkaus!
Vuodata, niin nimestäsi
en mä väsy huutamaan,
laumaas ruokin uutterasti,
kaitsen, hoidan ahkeraan.
Sanallasi särjetyitä
sydämiä lohdutan,
paatuneille parannusta,
kääntymystä julistan!