Minä pater A.B.C. Jumalan armosta tämän seurakunnan
sielunhoitaja, Karhulan puustellinpitäjä, Niettussaaren
suuriruhtinas et cetera, teen tiettäväksi että minä 13 päivänä
kesäkuuta anno Domini post Chr. natum M -- kaikkine reippaine
poikineni -- itse ensimäisenä perämiehenä toimien, saavuin
paatilla luovimalla tänne rakkaaseen kalasaareen, joka minun
pojillenikin näkyy olevan mieluinen paikka -- ja perunat
pantuamme -- sekä senjälkeen kun oli miehissä hakattu halkoja,
syöty ja huviteltu -- laskimme yöksi kymmenen vielä värjäämätöntä
verkkoa, joista saimme 37 kalaa, joka ei suinkaan ole paljon,
mutta ei vähäkään, sillä ihmisen on tytyminen siihen mitä Veden
Herra antaa ja oli niiden joukossa parin naulan painoinen
kilttukin, joka myös lohentongoksi kutsutaan, josta Gloria Deo in
excelsis ja ruoka-astiat diskattuamme nostamme puhtaat purjeemme
ja laskemme mamman tykö kotiin. Juuri pistettä pannessani huutaa
nuorin poikani Iivari että pappa muistaisi mainita että Viktor,
jolla on päässään ylioppilaslakki, paraikaa kiipeää petäjän
latvaan kuin orava uutta väkkäräänsä kepin nokkaan kiinnittämään,
josta taivaan Jumala varjelkoon häntä, joka aikoo sotilasuralle,
putoamasta alas. Ja nyt minä julistan puheenvuoron vapaaksi, jos
joku vielä kerkeää tähän kirjoittaa.