Lauantaina helmikuun 25 p:nä.
_Minä tarkastelin sinua ikkunasta, kun tänä iltana tulit opettajasi
luota. Sinä syöksyit erästä rouvaa vastaan. Ota vaari siitä, miten
kuljet kadulla. Sielläkin on velvollisuuksia. Kun sinä kerran
kotonasi pidät huolta liikkeistäsi ja kävelystäsi, miks'et sitä
tekisi myöskin kadulla, joka on kaikkien koti. Ajattele sitä, Henrik!
Joka kerta kun tapaat voimattoman vanhuksen, köyhän vaimon lapsi
käsivarrella, raajarikon tai raskaasta työstä kumartuneen miehen tai
surupukuisen perheen, väisty kunnioittaen heidän tiellään. Sillä
meidän tulee kunnioittaa harmaita hapsia, köyhyyttä, äidinrakkautta,
raajarikkoisuutta, työtä ja kuolemaa._
_Kun joku on joutumaisillaan hevosten jalkoihin, niin vedä hänet
pois, jos hän on lapsi; huomauta häntä, jos hän on täysikasvuinen.
Kun tapaat itkevän lapsen yksinään kadulla, niin kysy aina mikä
häntä vaivaa. Nosta sauva, jonka vanhus pudotti. Kun kaksi lasta on
joutunut kahakkaan, niin mene erottamaan heidät. Jos kaksi miestä
tappelee, niin poistu, sillä tällaiset raakuuden näytökset vain
loukkaavat ja koventavat sydäntä. Ja kun näet poliisien kuljettavan
jotakuta henkilöä, niin älä ole yhtä utelias ja julma kuin tuo suuri
joukko, joka asettuu häntä katselemaan. Tuo kuljetettava saattaa olla
viatonkin._
_Herkeä juttelemasta ja nauramasta toveriesi kanssa kohdatessasi
paarit, joilla kuljetetaan sairasta, tai ruumissaaton, sillä et
tiedä, vaikka jo huomenna saisit saattaa jonkun omasta kodistasi._
_Katsele osanotolla kaikkia hyväntekeväisyyslaitoksien lapsia, jotka
kulkevat parittain kadulla, sokeita, mykkiä, orpoja ja turvattomia._
_Kun tapaat jonkun, jolla on ruumiillinen vamma tai epämuodostuma,
niin älä ole sitä näkevinäsi. Sammuta aina palava tai hehkuva
tulitikku, jonka tapaat tielläsi, sillä se voi tulla syypääksi
jonkun kuolemaan. Vastaa aina kohteliaasti vieraalle, joka kyselee
tietä. Älä naura katsoessasi jotakuta silmiin. Älä juokse, paitsi
hätätilassa, äläkä huuda. Pidä katua arvossa. Kansan sivistystä
arvostellaan etupäässä sen mukaan, kuinka se käyttäytyy kadulla.
Siellä missä kadulla näkee raakuutta, tapaa sitä myöskin kodeissa._
_Tutki katuja. Opi tuntemaan kotikaupunkisi, sillä jos huomenna
joutuisit muualle, olisit iloinen siitä, että se on mielessäsi, että
ajatuksissasi voit kuvailla tuon oman kaupunkisi, pienen isänmaasi,
joka useiden vuosien kuluessa on ollut koko maailmasi, missä
äitisi taluttamana astuit ensimmäiset askelesi, sait ensimmäiset
vaikuttimesi, löysit ensimmäiset ilosi. Tämä kaupunki on muuttunut
sinun äidiksesi. Se on antanut sinulle opetusta, ilonaihetta ja
suojelusta. Opi tuntemaan sen oloja, sen kansaa. Jos kuulet jonkun
sitä solvaavan, niin nouse puoltamaan sitä._
_Isäsi_.