KÖYHÄT.

Perjantaina tammikuun 20 p:nä.

_On suurta uhrautua isänmaansa puolesta, mutta silti ei pidä

halveksia pienempiä hyveitä, poikani. Kun tänä aamuna tulit koulusta

ja astelit minun edelläni, näin vastaasi tulevan erään köyhän vaimon,

joka kantoi näivettynyttä, surkeannäköistä lasta ja pyysi sinulta

almua. Sinä kyllä katsoit häneen, mutta et kuitenkaan antanut mitään,

vaikka taskussasi oli soldoja._

_Älä totuta itseäsi kulkemaan välinpitämättömänä köyhän ohi, joka

ojentaa kättään, varsinkaan jos tämä köyhä on äiti, joka pyytää

soldon lapselleen! Ajattele, että tämä lapsi mahdollisesti kärsii

nälkää, ajattele mitä äiti silloin tuntee! Koeta kuvitella, miltä

tuntuisi omasta äidistäsi, jos hänen jonakin päivänä täytyisi

sanoa: "Henrik, tänään en voi antaa sinulle edes leipää." Kun

annan jollekulle köyhälle soldon ja hän sanoo: "Jumala siunatkoon

teitä", et voi käsittää, minkä suloisen tunteen se minussa herättää.

Minusta tuntuu sillä, kuin saisin paljon enemmän kuin olen antanut.

Ota sinäkin silloin tällöin soldo pienestä kukkarostasi ja anna

se jollekulle turvattomalle vanhukselle, leivättömälle äidille

tai orpolapselle. Köyhät pitävät lasten lahjoista, sillä ne eivät

nöyryytä heitä, koska lapset, jotka eivät mitään omista, vaan saavat

kaiken muilta, ovat heidän kaltaisiansa. Katsopa vain kuinka köyhät

aina ympäröivät kouluja. Aikaihmisen almu on lähimmäisrakkaudesta

lähtenyt, multa lapsen anti on kuin hyväily. On kuin hän soldon

ohessa myös antaisi kukan._

_Ajattelepa, että kun sinulla on joka lajia yllin kyllin, heiltä

puuttuu kaikki, että sinun ollessasi onnellinen he kerjäävät almua

vain siksi, etteivät kokonaan menehtyisi! Ajattele kuinka surkeata,

että keskellä näitä komeita palatseja ja valaistuja katuja, joilla

loistavat vaunut kulkevat ja samettiin puetut lapset astuvat, on

vaimoja ja lapsia, joilla ei ole leipää! Keskellä meluavia kaupunkeja

on poikasia, aivan yhtä kyvykkäitä kuin sinä, joilla ei ole enempää

syötävää kuin erämaan pedoilla. Voi lapseni, älä koskaan enää mene

almua rukoilevan äidin ohi antamalta hänelle jotain!_

_Äitisi_.

Sydän: Kirja nuorisolle · 第 43 / 80 题