Uusromantisen, suorasanaisen kirjallisuuden tunnusmerkillisiä
ominaisuuksia on sen _rytmillisyys_, jota jo Aho runsaasti viljelee ja
jonka avulla se nyt jo usein suorastaan runomittaisen esityksen
lennokkaisuutta lähenee. Sen edustajista ovat huomattavimmat:
1) Maila Talvio (Mikkola), aluksi pienten, vienojen tunnelmapalasien
kirjoittaja, sitten aistillisempaan tunnesävyyn antautuva, vihdoin
hehkuva yhteiskunnan-uudistaja ja maailmanparantaja. Tämän yksilöllisen
kehityskulun eri asteita edustavat: ensin »lastu»-kokoelma _Nähtyä ja
tunnettua_, sitten kertomukset _Aili_ ja _Kaksi rakkautta_, sitten
romaanit _Pimeän pirtin hävitys_ ja _Juha Joutsia_. Vielä on hän
kirjoittanut näytelmät _Eri teitä_ ja _Anna Sarkoila_ y.m.
2) Volter Kilpi, ensin haltioituneen kauneushurmauksen edustaja, sitten
viileäin, esteettisten mielikuvien maalailija, joka kahdenpuolen
1900-luvun taitetta julkaisee tunnelmakuvauksensa _Bathseba, Parsifal,
Antinous_ y.m. Kilven usein omituisille sana-yhtymille rakennettu kieli
ja kiihkeä rytmi on moneen nuorempaan suorasanaiseen kirjailijaan
vaikuttanut.
3) Johannes Linnankoski (Vihtori Peltonen), joka heti ensimmäisellä
teoksellaan, raamatun-aiheisella näytelmällä _Ikuinen taistelu_ (1902)
suurta huomiota herättää, julkaisee sittemmin yhtä suurta suosiota
saavuttaneen, uusromantisen kansankuvauksensa _Laulu tulipunaisesta
kukasta_, mestarinäytteensä _Pakolaiset_, routavuosien valtiollista
sekasortoa käsittelevän näytelmän _Kirot_ y.m. Linnankosken
kirjailija-ominaisuuksia ovat laaja mielikuvitus ja tuores, voimakas
tunnelmapohja, jotka hänelle myöskin ulkomailla ovat monta ystävää
hankkineet.
Linnankosken teoksia on käännetty ruotsin, tanskan, saksan y.m.
kielille. Ulkomaisista kirjailijoista lienee Selma Lagerlöf häneen
syvimmin vaikuttanut.
4) Joel Lehtonen, uusromantisen ajan ehkä tyypillisin suorasanainen
kirjailija. Hurjan, myrskyävän tunnelmapohjan ja häikäilemättömän
mielikuvituksen tuotteita ovat hänen romaaninsa _Paholaisen viulu_
(1904), _Villi_ ja _Mataleena_, samoin hänen kertomarunonsa _Perm_.
5) Irmari Rantamala (salanimi), joka jättiläiskokoisella,
sekasortoisella romaanillaan _Harhama_ (1909) vie tämän uusromantisen
tunnelmaproosan suoraan mauttomuuteen.
Eräänlaista vastavaikutusta edellisten kuohuvalle, myrskypateettiselle
suunnalle edustavat kylmemmän, viileämmän ja järkeilevämmän
suorasanaisen tyylin viljelijöinä naiskirjailijat:
1) Helmi Setälä (Krohn), jonka ohut, älyllinen taiteilijaluonne on
tuottanut päiväkirja- ja kirjemuotoiset teokset _Surun lapsi, Mennyt
päivä_ ja _Kaksi ihmistä_, romaanin _Vanha kartano_ y.m.
2) Aino Kallas (Krohn), virolaisen ympäristön kuvailija kahdessa
novellikokoelmassaan _Meren takaa_ ja kertomuksessaan _Antti
Rautajalka_, joissa terve, tukeva rakentelu yhtyy huomattavaan
havaintokykyyn. Julaissut myös novellin _Kirsti_ sekä yhden runo- ja
novellikokoelman.
3) Aino Malmberg, kriitillinen, älyllinen luonne, julaissut
»lastu»-kokoelman _Tien ohesta tempomia_.
4) Maria Jotuni (Haggrén), voimakas, häikäilemätön, miltei kyynillinen
ulkonaisen todellisuuden tarkastelija, jonka vain hänen älyllinen
tyylittelynsä realistisen ajan kirjailijoista eroittaa. Julaissut
novellikokoelmat _Suhteita_ (1905) ja _Rakkautta_, kuvauksen
_Arki-elämää_ y.m.
5) Elviira Willman, jonka esikoisnäytelmä _Lyyli_, helsinkiläistä
kaupunki-elämää käsittelevä, tyylitelty kansankuvaus, on suurella
menestyksellä Suomen Kansallisteatterissa esitetty.
Samoin vielä seuraavat mieskirjailijat:
1) Jalmari Hahl, kirjallinen, artistinen taiteilijaluonne, jonka
hauraassa, viileässä tuotannossa voidaan havaita ranskalaisen ja
italialaisen kirjallisuuden vaikutusta. Julaissut romaanin _Haoma ja
Anahita_, novellin _Ykskylän uneksija_, näytelmän _Françoise d'Aubigne_
y.m. Hänen tieteellisestä toiminnastaan on laaja tutkimus _Nykyajan
näytelmäkirjoittajia_ mainittava.
2) Kaarlo Atra (Enqvist), julaissut sievästi suunnitellun romaanin
_Laura_ ja melkoista suosiota saavuttaneen näytelmän _Musta siipi_,
kumpikin sujuvan, taipuisan kynän tuotteita, vaikka vailla syvempää
omintakeisuutta.
3) Jalmari Finne, myöskin taipuisa, sorminäppärä kynäniekka, tuottava
samalla helppoudella novelleja, näytelmiä, romaaneja, lastensatuja ja
oopperalibrettoja.
4) Kyösti Vilkuna, parin realistisesti tyylittelevän novellikokoelman
julkaisija.
5) Viki Kärkkäinen, julaissut omituiseen, hiukan pakoitettuun tyyliin
kirjoitetun kokoelman luonnonkuvauksia.
Suorasanaisia kertomuksia ovat viime vuosina julaisseet vielä
naiskirjailijat Fanni Davidson, Ain' Elisabet Pennanen, Selma Anttila,
Marja Salmela ja Anni Kaste, sekä mieskirjailijat Pontus Antti ja
Valakorpi, lasten kirjallisuutta Anni Svan ja Arvi Lydecken, näytelmiä
Armas Toivo Tarvas, Nuutti Vuoritsalo, Eero Alpi y.m. Kirjallisuutemme
kasvaessa on jo kaikkien sen yksityis-ilmiöiden pelkkä luetteleminenkin
käynyt mahdottomaksi.