4. Suorasanainen kirjallisuus.

Uusromantisen, suorasanaisen kirjallisuuden tunnusmerkillisiä

ominaisuuksia on sen _rytmillisyys_, jota jo Aho runsaasti viljelee ja

jonka avulla se nyt jo usein suorastaan runomittaisen esityksen

lennokkaisuutta lähenee. Sen edustajista ovat huomattavimmat:

1) Maila Talvio (Mikkola), aluksi pienten, vienojen tunnelmapalasien

kirjoittaja, sitten aistillisempaan tunnesävyyn antautuva, vihdoin

hehkuva yhteiskunnan-uudistaja ja maailmanparantaja. Tämän yksilöllisen

kehityskulun eri asteita edustavat: ensin »lastu»-kokoelma _Nähtyä ja

tunnettua_, sitten kertomukset _Aili_ ja _Kaksi rakkautta_, sitten

romaanit _Pimeän pirtin hävitys_ ja _Juha Joutsia_. Vielä on hän

kirjoittanut näytelmät _Eri teitä_ ja _Anna Sarkoila_ y.m.

2) Volter Kilpi, ensin haltioituneen kauneushurmauksen edustaja, sitten

viileäin, esteettisten mielikuvien maalailija, joka kahdenpuolen

1900-luvun taitetta julkaisee tunnelmakuvauksensa _Bathseba, Parsifal,

Antinous_ y.m. Kilven usein omituisille sana-yhtymille rakennettu kieli

ja kiihkeä rytmi on moneen nuorempaan suorasanaiseen kirjailijaan

vaikuttanut.

3) Johannes Linnankoski (Vihtori Peltonen), joka heti ensimmäisellä

teoksellaan, raamatun-aiheisella näytelmällä _Ikuinen taistelu_ (1902)

suurta huomiota herättää, julkaisee sittemmin yhtä suurta suosiota

saavuttaneen, uusromantisen kansankuvauksensa _Laulu tulipunaisesta

kukasta_, mestarinäytteensä _Pakolaiset_, routavuosien valtiollista

sekasortoa käsittelevän näytelmän _Kirot_ y.m. Linnankosken

kirjailija-ominaisuuksia ovat laaja mielikuvitus ja tuores, voimakas

tunnelmapohja, jotka hänelle myöskin ulkomailla ovat monta ystävää

hankkineet.

Linnankosken teoksia on käännetty ruotsin, tanskan, saksan y.m.

kielille. Ulkomaisista kirjailijoista lienee Selma Lagerlöf häneen

syvimmin vaikuttanut.

4) Joel Lehtonen, uusromantisen ajan ehkä tyypillisin suorasanainen

kirjailija. Hurjan, myrskyävän tunnelmapohjan ja häikäilemättömän

mielikuvituksen tuotteita ovat hänen romaaninsa _Paholaisen viulu_

(1904), _Villi_ ja _Mataleena_, samoin hänen kertomarunonsa _Perm_.

5) Irmari Rantamala (salanimi), joka jättiläiskokoisella,

sekasortoisella romaanillaan _Harhama_ (1909) vie tämän uusromantisen

tunnelmaproosan suoraan mauttomuuteen.

Eräänlaista vastavaikutusta edellisten kuohuvalle, myrskypateettiselle

suunnalle edustavat kylmemmän, viileämmän ja järkeilevämmän

suorasanaisen tyylin viljelijöinä naiskirjailijat:

1) Helmi Setälä (Krohn), jonka ohut, älyllinen taiteilijaluonne on

tuottanut päiväkirja- ja kirjemuotoiset teokset _Surun lapsi, Mennyt

päivä_ ja _Kaksi ihmistä_, romaanin _Vanha kartano_ y.m.

2) Aino Kallas (Krohn), virolaisen ympäristön kuvailija kahdessa

novellikokoelmassaan _Meren takaa_ ja kertomuksessaan _Antti

Rautajalka_, joissa terve, tukeva rakentelu yhtyy huomattavaan

havaintokykyyn. Julaissut myös novellin _Kirsti_ sekä yhden runo- ja

novellikokoelman.

3) Aino Malmberg, kriitillinen, älyllinen luonne, julaissut

»lastu»-kokoelman _Tien ohesta tempomia_.

4) Maria Jotuni (Haggrén), voimakas, häikäilemätön, miltei kyynillinen

ulkonaisen todellisuuden tarkastelija, jonka vain hänen älyllinen

tyylittelynsä realistisen ajan kirjailijoista eroittaa. Julaissut

novellikokoelmat _Suhteita_ (1905) ja _Rakkautta_, kuvauksen

_Arki-elämää_ y.m.

5) Elviira Willman, jonka esikoisnäytelmä _Lyyli_, helsinkiläistä

kaupunki-elämää käsittelevä, tyylitelty kansankuvaus, on suurella

menestyksellä Suomen Kansallisteatterissa esitetty.

Samoin vielä seuraavat mieskirjailijat:

1) Jalmari Hahl, kirjallinen, artistinen taiteilijaluonne, jonka

hauraassa, viileässä tuotannossa voidaan havaita ranskalaisen ja

italialaisen kirjallisuuden vaikutusta. Julaissut romaanin _Haoma ja

Anahita_, novellin _Ykskylän uneksija_, näytelmän _Françoise d'Aubigne_

y.m. Hänen tieteellisestä toiminnastaan on laaja tutkimus _Nykyajan

näytelmäkirjoittajia_ mainittava.

2) Kaarlo Atra (Enqvist), julaissut sievästi suunnitellun romaanin

_Laura_ ja melkoista suosiota saavuttaneen näytelmän _Musta siipi_,

kumpikin sujuvan, taipuisan kynän tuotteita, vaikka vailla syvempää

omintakeisuutta.

3) Jalmari Finne, myöskin taipuisa, sorminäppärä kynäniekka, tuottava

samalla helppoudella novelleja, näytelmiä, romaaneja, lastensatuja ja

oopperalibrettoja.

4) Kyösti Vilkuna, parin realistisesti tyylittelevän novellikokoelman

julkaisija.

5) Viki Kärkkäinen, julaissut omituiseen, hiukan pakoitettuun tyyliin

kirjoitetun kokoelman luonnonkuvauksia.

Suorasanaisia kertomuksia ovat viime vuosina julaisseet vielä

naiskirjailijat Fanni Davidson, Ain' Elisabet Pennanen, Selma Anttila,

Marja Salmela ja Anni Kaste, sekä mieskirjailijat Pontus Antti ja

Valakorpi, lasten kirjallisuutta Anni Svan ja Arvi Lydecken, näytelmiä

Armas Toivo Tarvas, Nuutti Vuoritsalo, Eero Alpi y.m. Kirjallisuutemme

kasvaessa on jo kaikkien sen yksityis-ilmiöiden pelkkä luetteleminenkin

käynyt mahdottomaksi.

Suomalaisen kirjallisuuden historia · 第 48 / 50 题