Alkuperäistä tuotantoa vielä valtavammaksi on paisunut suomenkielinen
_käännöskirjallisuus_, joka nykyään täyttääkin suurimman tilan sekä
kirjakauppain ikkunoissa että kustantajain joululuetteloissa. Suurin,
vaikka ei aina paras, osa nykyaikaista, edes jotakin huomiota
saavuttanutta europalaista kirjallisuutta löytää meillä heti
kääntäjänsä ja kustantajansa. Useimmat suomalaiset kirjailijat ovatkin
myös suomentajina esiintyneet ja on se eräillä heistä suorastaan
kirjallisena elinkeinona. Vanhempien aikojen käännöskirjailijoista ovat
ennen mainittujen lisäksi muistettavat Runeberg-suomentaja Kaarle
Martti Kiljander, Kaarlo Slöör, Aatto S.(uppanen), joka on myös
alkuperäisiä teoksia julaissut, Waldemar Churberg, Enlund (Ennola) ja
Kaarlo Koskimies (Forsman), Goethen Faustin ja eräiden kreikkalaisten
draamojen suomentaja.
Rinnan käännöskirjallisuuden kanssa on paisunut _tietokirjallisuus_,
käsittäen helppotajuista tiedettä kaikilta aloilta. Tämän
kirjallisuuden merkittävimpiä viime-aikaisia ilmiöitä ovat kotimaisten
tiedemiesten toimittamat _Oma maa, Tieto-sanakirja, Karjalan kirja_
j.n.e., jotka kaikki ovat suuremmoisen menestyksen saavuttaneet. Uuden
uran tälle kirjallisuuslajille kynti aikoinaan Weberin _Yleinen
historia_, sitä jatkoivat _Yleisen kirjallisuuden historia, Suomi
19:nnellä vuosisadalla_ y.m. Tietokirjallisuuden lukija- ja ostajapiiri
on nykyään jo kaikista, syvimmistäkin, kansankerroksista muodostunut.
Toinen kautta kaikkien yhteiskunta-luokkien käyvä kirjallinen ilmiö on
_sanomalehdistö_, jota myöskin melkein kaikki maan kirjalliset kyvyt
ovat tavalla tai toisella palvelleet. Viime-aikaisesta nopeasta
laajentumisestaan se kuitenkin saa kiittää enemmän valtiollisen
_puolue-elämän_ kehittymistä kuin varsinaisen lukuhalun tahi
kirjallisten voimien lisääntymistä. Paitsi ennen mainituita, ovat tällä
ohdakkeisella alalla toimineista muistettavimmat K. F. Kivekäs (Kaiku,
Oulussa), O. Ansas (Pohjalainen, Vaasassa), J. A. Lyly (Viipurin
Sanomat) ja K. Viljakainen (Aamulehti, Tampereella), jotka kukin
paikkakunnallaan ovat suomalaisuuden rientoihin ja yleisen mielipiteen
muodostumiseen tehokkaasti vaikuttaneet.
Sanomalehdistöä tukee toiselta puolen laaja _ammattilehdistö_, toiselta
puolen yleissivistyksellinen _aikakauslehdistö_. Jälkimmäisen
edustajista mainittakoot tässä _Päivä_ (päätoimittaja maist. Herman
Stenberg), jonka ympärille sankka parvi nuoria kirjallisia kykyjä on
kertynyt, ja _Aika_ (päätoimittaja toht. Gunnar Suolahti),
tieteellisempään suuntaan toimitettu aikakauskirja.