Samoin kuin romantisen ajan kansallisen tieteen kirjailijat Kirjallisen
Kuukauslehden ympäriltä samoin ovat realistisen ja myöhemmän
uusromantisenkin ajan kansallisen tieteen edustajat edellisen jatkon,
v. 1881 perustetun _Valvojan_ ympäriltä etsittävät. Heistä ovat
tunnetuimmat:
1) Johan Richard Danielson-Kalmari, historioitsija, professori,
valtioneuvos, jonka kunniakkaaksi tehtäväksi suomenkielisellä, samoin
kuin senaattori Leo Mechelinin ruotsinkielisellä, jäi 1890-luvun alussa
torjua maamme valtiomuotoa vastaan tähdätyt venäläisten suomi-syöjäin
hyökkäykset. Tämän hän suoritti etevällä tavalla teoksissaan _Suomen
yhdistäminen Venäjän valtakuntaan_ ja _Suomen sisällinen itsenäisyys_.
Vielä on hän kirjoittanut _Suomen sota ja Suomen sotilaat 1808-1809_
y.m.
2) Ernst Gustaf Palmén, professori, historiallinen kirjailija,
valtiopäivämies, julaissut m.m. _Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
viisikymmenvuotinen toimi ynnä suomalaisuuden edistys 1831-1881_.
3) Emil Nestor Setälä, kielimies, professori, valtiopäivämies,
julaissut europalaisen maineen saavuttaneita teoksia
suomalais-ugrilaisen kielitieteen alalta, _Suomenkielen lauseopin,
Yhteissuomalaisen äännehistorian_ y.m.
4) Eliel Aspelin-Haapkylä, esteetikko, professori, valtioneuvos.
_Suomalaisen taiteen historian_ ja _Suomalaisen teatterin historian_
kirjoittaja, julaissut myöskin suomalaisten taiteilijain Johannes
Takasen, Verner Holmbergin ja Elias Brennerin elämäkerrat.
5) Valfrid Vasenius, professori, kirjallisuushistorioitsija, julaissut
m.m. luettelon _Suomalainen kirjallisuus 1544-1877_ lisävihkoineen.
Muita kansallisen tieteen edustajia ovat hellenisti O. E. Tudeer,
kielimiehet Heikki Paasonen, Yrjö Wichmann, Heikki Ojansuu,
historiankirjoittajat O. A. Hainari (Forsström), K. O. Lindqvist,
A. H. Virkkunen (Snellman) ja Väinö Voionmaa (Vallin), maantieteellinen
kirjailija I. K. Inha, muinaistutkijat ja kansatieteilijät A. O.
Heikel, Th. Schvindt ja Julius Ailio, filosofinen kirjailija Arvi
Grotenfelt j.n.e.