2. Nuorsuomalaisuus.

Realistisen kansan-elämän kuvauksen kehittävät edelleen n.s.

_nuorsuomalaiset_ kirjailijat, jotka niin itsetietoisena, suljettuna

lippukuntana 1880-luvulla esiintyvät ja vaikuttavat aikaansaamallaan

henkisellä vallankumouksella mitä suoranaisimmin _nuorsuomalaisen

puolueen_ syntymiseen.

Nuorsuomalaisuuden, samoin kuin kansallisen herätyksenkin, syntysanat

eivät ole lausutut meidän rannoillamme. Ne ovat etsittävät kauempaa:

Europan suurista sivistyskeskuksista. Siellä oli _kehitysopin,

yhteiskunta-arvostelun, työväenliikkeen_ ja vihdoin pohjoismaisen

_naisvapautumisen_ kautta tapahtunut se vallankumous ihmisten aivoissa

ja sydämissä, jonka mainingit pian myös jokaiseen Suomen soppeen

tunkeutuivat. Nuorsuomalaisuus esiintyy suomalaisessa kirjallisuudessa

ensin _europalaisuutena_, temmaten sen jälleen maailman yleisten

henkisten virtausten yhteyteen.

Yhtä europalaiset olivat alkuaan olleet tosin myös _suomalaisuuden_

omat romantiset syntysanat. Mutta vanhempana ja kotoisiin oloihimme

sulautuneempana tuli romantiikka meillä jonkun aikaa edustamaan

nimenomaan _kansallisia_ ajatustapoja, vastapainona realismin

_kansainvälisille_, yleis-inhimillisille ihanteille.

Kaksi kertaa tätä ennen olivat Europan henkiset virtaukset suomalaisen

kirjallisuuden kehityskulkuun vaikuttaneet. Ensimmäisen kerran Mikael

Agricolan aikoina, jolloin _uskonpuhdistus_ oli antanut välittömän

sysäyksen koko suomalaisen kirjakielen syntymiselle, toisen kerran

Elias Lönnrotin aikoina, jolloin _kansallisuus-aate_ ja _kansallinen

romantiikka_ olivat antaneet meille Kalevalan ja sen kautta suomalaisen

kansallis-kirjallisuuden.

Nuorsuomalaisten kirjailijain kautta kirjallisuutemme vapautuu

romantisesta _kansan-ihannoimisesta_ ja kansallisuus-aatteen liian

yksinomaisesta palveluksesta, kehittyen yhä enemmän ympäröiviä oloja

_arvostelevaksi_, yksilöllisempää sielun-elämää _eritteleväksi_

nykyaikaiseksi taidekirjallisuudeksi.

Perinjuurisimmaksi tuli nuorsuomalaisuuden vaikutus _uskontoon,

siveyskäsitteisiin ja yhteiskunnalliseen elämään_ nähden olemaan,

joihin kaikkiin sen kirjalliset edustajat koettavat sovelluttaa uutta,

luonnontieteellistä maailmankatsomustaan.

Suomalaisen kirjallisuuden historia · 第 37 / 50 题