Alastonta nauratahan,
ei kaunihin kantajata.
Alku työn kaunistaa,
lopussa kiitos seisoo.
Alla kana kaunisnaki,
päällä kukko kurjanaki.
Alle katsoo pidetty piika,
aholle hepo ajettu.
Alta kuoren leipä kypsi,
luun luota liha makia.
Anna ahneelle niinkauan,
kun pyytää, koiralle
niinkauan, kun katselee.
Anna ainaki Jumala
kyllin syödä, kyllin juoda,
kyllin antoa kylälle.
Anna armias Jumala
sitä mieltä miehen päähän,
ettei huomena katuisi
töitä tämänpäiwäisiä.
Anna Herra aamun tulla,
aamulla hywät sanomat.
Anna Herra illan tulla, 110
illan ilman mainioitta.
Anna Herra ohrawuotta,
Jumala jywäkeseä:
saisi orjatki olutta,
kasakatki kaljawettä.
Anna huolia hewosen,
murehtia mustan ruunan:
hewosell' on pää parempi,
pää parempi, luu lujempi.
Anna Jumala ajan kulua,
päiwän tulla, toisen mennä,
iän saada illallehen.
Anna Jumala ajat mennä,
päiwät kultaiset kulua.
Anna Jumala antamista,
käden kahden kantamista.
Anna Jumala hywä päiwä,
hywän päiwän sanomia.
Anna Jumala kuninkaan
kuulua, waan ei näkyä.
Anna juosta jouhihännän,
kipata kowakapion,
rautasorkan sorkutella.
Anna katille kaikkia, mitä naukuu;
katso kaikkia, mitä koira haukkuu.
Anna Kiesus ajan tulla, 120
ajan tulla, toisen mennä,
iän kultaisen kulua.
Anna Kiesus antajalle,
tunge tuhlarin kätehen;
wie Juutas winkujalta,
paha henki parkujalta.
Anna koiralle lihaa, saat luuta takasin.
Anna koiran, kunnes katsoo,
mustalaisen, kunnes mankuu.
Anna kynäsi kylähän,
sohi itse sormellasi.
Anna kättä kämpyrälle,
hongan oksalle ojenna.
Anna kättä käywän miehen,
suuta ulkowan urohon.
Anna kättä köyhän miehen,
köyhällä on lämmin koura.
Anna luoja anteheksi,
laske lainaksi Jumala.
Anna luoja luokosäätä,
herra heinän kuiwautta.
Anna luoja, suo Jumala, 130
anna rauniot rahaksi,
kiwet pienet penningiksi.
Anna maata matkamiehen,
anna wierahan lewätä.
Anna mennä mennyn ruunan,
juosta jolkkosen hewosen.
Anna mennä männikköhön,
kyllä männikkö wetäpi.
Anna mennä mötkettää:
susi lampahan selässä.
Anna mustalaiselle, kunnes pyytää,
koiralle, kunnes katselee.
Anna olla olleheksi,
sika salmen uineheksi.
Anna pahalle paljo waltaa,
paha wallan tarwitsee.
Anna pahalle paljo waltaa,
paljo waltaa, wähä kunniaa.
Anna rullan ruikutella,
kehräwarren keikutella.
Anna taikinan hapata, 140
leiwän juuren junnoitella.
Anna warjoin wenyä,
ajan armahan kulua,
päiwäkunnat poikin mennä.
Anna wastaki Jumala
sitä mieltä miehen päähän,
ettei huomena katuisi,
päiwän päästä pelkeäisi.
Anna wastaki Jumala,
toisteki totinen luoja,
pikarit pinossa wiertä,
tuopit röykyssä rowita.
Anna'pas kesä tulepi,
taas minua tarwitahan.
Annettihin aikoinani
juoda juossehen hewosen,
appaa ajetun ruunan,
syödä waimon jauhanehen.
Annettu luwattu lahja,
ennensaatu toiwotettu.
Annettu wala on niin hywä,
kun tehty.
Annetusta annetahan,
waan ei tieltä löydetystä.
Anoin: ei annettu; otin: ei
toruttu.