VARJAKKA (nousee). Olen sinua estänyt menemästä tanssimaan.
EEVA. Minä olen tämän päivän osalle kyllin tanssinut. (Nojaten
kädellään Varjakan olkaan näyttää kenkänsä pohjaa.)
VARJAKKA. Kengänpohja puhki, ai ai.
EEVA. Se merkitsee pikaisia häitä. Mutta jos tanssii puhki toisenkin
kengän, niin ei saa tanssia omissa häissään. Minun siis pitää lähteä
pois, etten joudu vanhaksipiiaksi.
VARJAKKA. Mitä tietä te menette?
EEVA. Minä menen yksin.
VARJAKKA. Yksin?
EEVA. Niin. Ja otan tästä kurssin: iistsautiist.
VARJAKKA. Iistsautiist, se on suoraan kaupungin kirkkoa kohti.--Ahaa,
sinä aiot Rantalan kautta.--Mutta minulla on purjepaatti.
EEVA (riemastuen). Onko sinulla purjepaatti?
VARJAKKA. Olen Onnen purjepaatilla.
EEVA (hilliten hämmästystään). Onnen purjepaatilla?
VARJAKKA. Purjehdimme huviksemme ja käymme Onnessa. Minä olen siellä jo
järjestänyt kotini.
EEVA (peitellyn kylmästi). Vai niin.
VARJAKKA. Lähdemmekö heti?
EEVA. Kiitoksia, mutta minä menen omaa tietäni.
VARJAKKA. Luulin, että olet yhtä innostunut purjehtimaan kuin ennenkin.
EEVA. En tällä kertaa.
VARJAKKA (ihmetellen). Et tällä kertaa?
NEITSY JANNE (saapuu paikalle). Herra kapteeni. Se tuo Onnen herra--ei
kuin tuota kapteeni Ramberg käski sanoa, että kapteeni Varjakka olisi
hyvä ja tulisi heti käymään tuolla huvimajalla, on tärkeä asia koskeva
laivaa.
VARJAKKA. Hyvä on.