[16] Madaura tahi Madauri -- Ptolemaion teoksissa myös Maduros --
oli pieni kaupunki Numidiassa Getulian rajamailla. Se oli kuten
tekstistäkin kuulemme Augustinuksen syntymäkaupungin Thagasten lähin
kaupunki. Varmaankin oli siellä etevämpi kaunopuheisuuden opettaja
kuin Thagastessa, koska Augustinus vietiin sinne. Augustinuksen,
länsimaisen kirkon suurimman kirkkoisän, koulukaupunkina
tulee tämäkin pikkukaupunki säilymään kautta kaikkien aikojen
kristikansojen muistossa.
[17] "Katekumeeneiksi" eli "opetettaviksi" kutsuttiin niitä, jotka
pyrkivät pyhälle kasteelle. He, näet, ollen pakanoita eivät voineet
tulla kastetuiksi, ennenkuin olivat saaneet opetusta kristinopin
päätotuuksissa. Tätä opetus- eli valmistusaikaa pyhää kastetta varten
saattoi kestää pari, kolme vuottakin. Katekumeenit tavallisesti
jaetaan kahteen osaan: 1) "kuulijat", jotka saivat vain saarnaa
kuunnella, ja 2) "polvistuvat", jotka polvillaan saivat ottaa osaa
myös seurakunnan yhteisiin rukouksiin. Tämä jako tuskin kuitenkaan
on oikea. Ainakaan ei pitkään aikaan ollut kastekoululaisten
välillä muuta erotusta olemassa, kuin minkä eri kehitysaste
luonnollisesti aiheutti. Ne, jotka katsottiin kypsyneiksi saamaan
pyhää kastetta, saivat uskontunnustuskaavan -- jotenkin sama kuin
meidän "apostolinen" uskontunnustus -- lukeaksensa ja kutsuttiin
"valaistuiksi". Kastepäivänään he ennen kastetoimitusta seisten
korotetulla lavalla seurakunnan edessä lukivat julki mainitun
uskontunnustuksen.
[18] Huoraksi kutsuivat vanhan testamentin profeetat Israelia
aina kun se palveli epäjumalia. Ulkonaista pakanoilta opittua
epäjumalanpalvelusta ja myös sydämen salattua epäjumalanpalvelusta
profeettain pyhissä kirjoissa kutsutaan huoruudeksi. Samoin
Augustinus näissä tunnustuksissaan kauttaaltaan sanoo huoruudeksi
sitä, kun ihminen etsii muualta sitä voimaa, apua, hyvyyttä,
jaloutta, iloa, tyydytystä ja rauhaa, kuin yksin Jumalassa on
löydettävissä. Sattuvasti ja tärisyttävän voimakkaasti kuvaa tätä
syntistä mielialaa tuo nimitys "huoruus!"