IV Luku.

[168] Jo koulupoikana kirjoitti Krohn ruotsiksi runon "Stjernan".

Tekele on aivan heikko eikä siinä ole mitään muuta yhtäläisyyttä

"Tähden tuikkimisen" kanssa kuin että tässäkin runoilija sanoo tähden

katselevan häntä _lempeästi_.

[169] J.M. Töllikkö, Suonion runoudesta. Laudaturtutkielma yliopiston

suomalaisessa seminarissa.

[170] Runon käsikirjoituksessa oli alkujaan vielä sittemmin pois

jätetty loppusäkeistö, joka ei suinkaan tehnyt tekelettä

runollisemmaksi. Se kuuluu:

Kentiesi viisaammaksi

Sa olet yltynyt;

Mutt varmaan olit silloin

Sä rakkaampi kuin nyt.

[171] Vrt. Richard M. Meyer, Deutsche Stilistik, § 140.

[172] Oskar Weise, Asthetik der deutschen Sprache. Zweite Auflage,

s. 203.

[173] Vrt. Hebbels "Tagebücher", I. 28.

[174] Ernst Elster, Prinzipien der Literaturwissenschaft, II.

Stilistik. S. 162.

[175] Weise, ed. main. teos, s. 202.

[176] Vrt. esim. Richard M. Meyer, Deutsche Stilistik, § 56.

[177] "Mehiläinen", 1861, N:o 1.

[178] Suomi IV, 14, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran "Vähäisiä

kirjelmiä" XLIV.

[179] "Mehiläinen", 1862, N:o 11. Sananen riimistä suomenkielisessä

runoilussa.

[180] Tätä keinoa käyttää Krohn säkeissä, jotka on piirretty v. 1808-09

sankarien muistoksi Lapualle pystytettyyn patsaaseen:

Tappelit tässä sankarit Suomen,

Heittivät henkens' eest' oman maan.

Poikansa patsaan nostivat heille

Vannoen vuorons' kuollansa myös.

Tässä yhteydessä se sopiikin hyvin, se kun antaa kirjoitukselle

arkaistista sävyä. Sen sijaan voidaan kylläkin olla erimielisiä siitä,

onko tämän keinon käyttäminen eduksi esim. säkeissä semmoisissa kuin:

Jotk omakseen jo kullan sait,

Ne ovat vait, ne ovat vait.

-- Muuten oli jo Juteini (Försök till utredande af finska språkets

grammatik) hyväksynyt runossa runomitan vaatimusten täyttämiseksi

käytettävän lyhennyksiä.

[181] Kts. Krohnin alimuist. runosuomennokseen "Louhikäärmeen tappaja".

[182] Vrt. Niemisen main. tutk., s. 26, 3. -- Krohnin mielipiteistä

sanojen katkomiseen ja yleensäkin runotekniikkaan nähden antaa

käsityksen hänen arvostelunsa Kiven "Kanervalasta" (Kirj. Kuukauslehti

1869, N:o 1) ja myös "Suomen Virsikirjan Historia".

Julius Krohn runoilijana · 第 21 / 49 题