[168] Jo koulupoikana kirjoitti Krohn ruotsiksi runon "Stjernan".
Tekele on aivan heikko eikä siinä ole mitään muuta yhtäläisyyttä
"Tähden tuikkimisen" kanssa kuin että tässäkin runoilija sanoo tähden
katselevan häntä _lempeästi_.
[169] J.M. Töllikkö, Suonion runoudesta. Laudaturtutkielma yliopiston
suomalaisessa seminarissa.
[170] Runon käsikirjoituksessa oli alkujaan vielä sittemmin pois
jätetty loppusäkeistö, joka ei suinkaan tehnyt tekelettä
runollisemmaksi. Se kuuluu:
Kentiesi viisaammaksi
Sa olet yltynyt;
Mutt varmaan olit silloin
Sä rakkaampi kuin nyt.
[171] Vrt. Richard M. Meyer, Deutsche Stilistik, § 140.
[172] Oskar Weise, Asthetik der deutschen Sprache. Zweite Auflage,
s. 203.
[173] Vrt. Hebbels "Tagebücher", I. 28.
[174] Ernst Elster, Prinzipien der Literaturwissenschaft, II.
Stilistik. S. 162.
[175] Weise, ed. main. teos, s. 202.
[176] Vrt. esim. Richard M. Meyer, Deutsche Stilistik, § 56.
[177] "Mehiläinen", 1861, N:o 1.
[178] Suomi IV, 14, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran "Vähäisiä
kirjelmiä" XLIV.
[179] "Mehiläinen", 1862, N:o 11. Sananen riimistä suomenkielisessä
runoilussa.
[180] Tätä keinoa käyttää Krohn säkeissä, jotka on piirretty v. 1808-09
sankarien muistoksi Lapualle pystytettyyn patsaaseen:
Tappelit tässä sankarit Suomen,
Heittivät henkens' eest' oman maan.
Poikansa patsaan nostivat heille
Vannoen vuorons' kuollansa myös.
Tässä yhteydessä se sopiikin hyvin, se kun antaa kirjoitukselle
arkaistista sävyä. Sen sijaan voidaan kylläkin olla erimielisiä siitä,
onko tämän keinon käyttäminen eduksi esim. säkeissä semmoisissa kuin:
Jotk omakseen jo kullan sait,
Ne ovat vait, ne ovat vait.
-- Muuten oli jo Juteini (Försök till utredande af finska språkets
grammatik) hyväksynyt runossa runomitan vaatimusten täyttämiseksi
käytettävän lyhennyksiä.
[181] Kts. Krohnin alimuist. runosuomennokseen "Louhikäärmeen tappaja".
[182] Vrt. Niemisen main. tutk., s. 26, 3. -- Krohnin mielipiteistä
sanojen katkomiseen ja yleensäkin runotekniikkaan nähden antaa
käsityksen hänen arvostelunsa Kiven "Kanervalasta" (Kirj. Kuukauslehti
1869, N:o 1) ja myös "Suomen Virsikirjan Historia".